Rokotusinfo ry
Tietosisältö:  Uutisvirta Kirjoitukset Rokotteet Rokotetutkimus Taudit Sivukartta Linkit Usein kysytyt kysymykset
Yhdistys: Tapahtumat Yhteystiedot Kysymyksiä ja vastauksia Liity! Tiedotteet Julkaisut Puheenvuoroja FinIP-tutkimus
Punnittuja puheenvuoroja > Julkisia tutkimuksia ei tule salata

Julkaistu hiukan muokattuna Helsingin Sanomissa 11.9.2005 otsikolla "Tutkimuksia koskevat tiedot pääosin julkisiksi".

Alla kirjoitus alkuperäisenä.

Julkisia tutkimuksia ei tule salata

Lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis ja bioetiikan tutkija Helena Siipi puuttuvat tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan, lääketieteellisen tutkimuksen etiikkaan ja tutkimusta koskevaan lainsäädäntöön.

Vuonna 1947 kirjattiin Nürnbergin sotarikostuomioistuimen päätöslauselmaan ihmiskokeita koskeva ns. Nürnbergin säännöstö. Säännöstön ensimmäinen periaate on, että ihmisellä tehtävään lääketieteelliseen tutkimukseen tulee olla vapaaehtoinen, tietoinen suostumus. Periaate on kirjattu lukuisiin lääkärijärjestöjen eettisiin sääntöihin ja ihmisoikeussopimuksiin, esimerkiksi Maailman lääkäriliiton Helsingin julistukseen.

Rohkeuden puutteesta tai vanhojen polkujen tallaamisesta Launiksen ja Siiven puheenvuoroa (HS 5.9.2005) ei voi moittia. Heidän mukaansa ymmärrykseen perustuvan nimenomaisen suostumuksen käsite on "muodostunut keinotekoiseksi" ja siitä luopumista tulisi harkita biopankkien yhteydessä. Eettisestä näkökulmasta rohkea on myös näkemys, jonka mukaan julkisten terveyspalvelujen käyttäjillä olisi eräänlainen velvollisuus osallistua julkisten terveyspalvelujen kehittämiseen terveystietojen ja erilaisten näytteiden luovuttajina.

On vaikea nähdä, miten maailma olisi muuttunut niin, että Nürnbergin säännöstöön kirjattu suostumuksen tarve olisi muodostunut keinotekoiseksi tai tarpeettomaksi. Lisääntyneen taloudellisen ja tieteellisen kilpailun sekä julkisen ja yksityisen sektorin kasvaneen yhteistyön myötä tämänkaltaiset säännöstöt ovat pikemminkin tarpeellisempia kuin koskaan.

Suomessa on korkeatasoista ja tutkittavien oikeuksia kunnioittavaa tutkimusta - esimerkiksi Kansanterveyslaitoksen toteuttamissa rokotetutkimuksissa noudatettu suhtautuminen tietoiseen suostumukseen on kunnioittavaa ja korrektia sen perusteella mitä saamistamme asiakirjoista voi päätellä.

Lääketieteellinen tutkimus tuottaa onnistuessaan tuloksia, jotka hyödyttävät monia ihmisiä ja edistävät ihmisten hyvinvointia. Tutkimus voi johtaa esimerkiksi tehokkaan ja vähähaittaisen rokotteen markkinoilletuloon, jolloin tulokset hyödyttävät paitsi sitä rahoittanutta lääkeyhtiötä myös niitä, jotka haluavat ehkäistä lastensa sairauksia rokotteilla, toisinsanoen useimpia vanhempia.

Valitettavasti aina ei sääntöjä noudateta. Ulkopuolisen tutkintaryhmän raportin mukaan eräissä Kansanterveyslaitoksen diabetestutkimuksissa ei ole noudatettu tutkimuslakia eikä hyvää tieteellistä käytäntöä. Kuriositeettina voidaan mainita, että raportin mukaan suomalaisilta tutkittavilta otettuja näytteitä on toimitettu sääntöjen vastaisesti eräälle islantilaiselle biopankkiyhtiölle. Yksikön hyvätkään käytännöt ja toimintaohjeet eivät siis takaa toiminnan korrektiutta.

On syytä tarkastella, ovatko tutkimusten valvontaa koskeva lainsäädäntö ja lääketieteellisten tutkimusten valvontakäytännöt kasvavien vaatimusten tasalla ja kysyä, miten voitaisiin toteuttaa riippumaton valvonta niiden tilanteiden varalle, kun omavalvonta ei toimi.

Useimmilla yhteiskunnan aloilla julkisuusperiaate edistää sitä, että väärinkäytöksiä ei tapahdu, ja että asioista voidaan keskustella avoimesti.

Tämän päivän Suomessa esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön (tosin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kumotun) laintulkinnan mukaan miltei kaikki lääketieteellisiin tutkimuksiin liittyvät asiat ovat salassapidettäviä, mukaanlukien jopa tutkimusten nimet.

Esimerkiksi alaikäisillä tehtävät yksityisen rokotevalmistajan rahoittamat rokotetutkimukset, joihin värvätään osallistujia kouluissa elokuvalippujen, ehkäisyvälineiden ja jopa rahapalkkioiden avulla, on ministeriön linjauksen nojalla katsottu tällaiseksi miltei kokonaan salassapidettäväksi asiaksi.

Vähintäänkin silloin, kun tutkimuksissa käytetään julkisia resursseja ja tutkittavien värväämisessä käytetään julkisia tahoja kuten kouluja, neuvoloita tai sairaaloita, olisi paikallaan säätää tutkimuksia koskevat tiedot pääosin julkisiksi.

Jyrki Kuoppala

puheenjohtaja

Rokotusinfo ry