|
Punnittuja puheenvuoroja > Vaakakuppiin myös rokotekuolemat ja -haitat
Julkaistu Keskisuomalaisen mielipidepalstalle 11.7.2007, lähdeviitteitä ei julkaistu lehdessä. Vaakakuppiin myös rokotekuolemat ja -haitatVaakakuppiin myös rokotekuolemat ja -haitat Asiantuntijatyöryhmät pohtivat, mitä rokotteita Suomessa otettaisiin neuvoloihin. (Ksml 3.7.) Usein rokotusvalikoimasta keskusteltaessa yhdessä vaakakupissa ovat rokotusten hyödyt ja toisessa rokottamisen kustannukset. Hyötyjen puolelle luetaan vanhempien töistä poissaolojen väheneminen, mutta rokotteiden aiheuttamia haittoja ei yleensä mainita. Veronmaksajilta kerätyillä rahoilla yhteisesti ostettaviksi pääsystä kilpailevat lukuisat rokotteet. Rokotteet ovat kauppatavaraa. Tätä näkökulmaa valottaa esimerkiksi infektiotautiopin professori, ylilääkäri Heikki Peltola artikkelissaan "Rokotetarjonnan ja todellisen tarpeen vaikea yhtälö", Lääkärilehti 22/2007. (1) 2000-luvun Suomessa on rokotteiden haittoja sisältävään rekisteriin kirjattu viisi kuolemaa. Näistä kolmessa rokotteen ja kuoleman syy-yhteys on ollut selvä. Neljä kirjatuista tapauksista on ollut sellaisten lasten kuolemia, jotka ovat saaneet haittoja synnytyssairaalassa annetusta BCG-rokotteesta (tuberkuloosin vakavia muotoja torjumaan tarkoitettu rokote). Tubirokotteesta on seurannut muitakin ikäviä haittoja, esimerkiksi kiveksen poistoon johtanut tulehdus, muita leikkauksia ja raskaita, pitkiä lääkekuureja. Vanhempien kertoman perusteella perhettä kohdannut murhe ei usein todellakaan ole pieni eikä mitätön. (2) Arkielämässä sattuneista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista yleensä kerrotaan tiedotusvälineissä, ja tapahtumiin johtaneista syistä keskustellaan. Olemme lukeneet esimerkiksi liukkaaseen valuasfalttipaikkauksen liittyvistä onnettomuuksista, asuntoautojen turvallisuudesta ja magneettilelujen nielemisen vaaroista. Avoin käsittely ja keskustelu johtavat usein menettelyjen tarkistamiseen ja parannuksiin. Kuolemantapauksen jälkeen asfalttia karhennettiin, asuntoautojen turvaominaisuuksia alettiin tutkia tarkemmin ja hukkumisten seurauksena on alettu tarkistaa uimavalvonnan käytäntöjä. Keskustelu auttaa myös omalla kohdalla pohtimaan riskejä ja ottamaan vastuuta omista valinnoistaan. Rokotusten suhteen menettelyt ovat olleet hätkähdyttäviä ja muun yhteiskunnan menettelytavoista poikkeavia. Tubirokotevahinkojen esille nostaminen on ollut lasten läheisten asia. Julkisen sektorin tiedotus riskien realisoitumisesta on ollut poukkoilevaa ja vähättelevää. Tuberkuloosirokotetta jaeltiin puolitoista vuotta ilman lain vaatimaa myyntilupaa. Rokotukset annettiin neljä vuotta valmistajan ohjeiden vastaisesti pistoskohtaan, josta valmistajan mukaan aiheutuu enemmän haittoja. Vakavien haittojen ja kuolemantapausten ilmitulon jälkeenkään ei lehtien palstoilla ole juuri keskusteltu siitä, mikä meni pieleen ja miten voitaisiin jatkossa varautua niin, että vastaavaa ei enää tapahtuisi. Vastuullisia tahoja ei ole löytynyt ja haittoja kärsineiden lasten vanhemmat ovat edelleen hyvin yksin pohtimassa, mitä oikein tapahtui. Näiden perheiden kokemusten perusteella näyttää myös siltä, että rokotehaittojen huono tuntemus hoitohenkilökunnan keskuudessa voi viivästyttää haitan hoitamista tai johtaa väärään hoitoon. Esille tulleet ja ilmoitetut haitat ovat vain jäävuoren huippu kaikista rokotehaitoista. Kuolemantapauksienkin ilmoittamisessa voi olla vuosien viive. Edes kaikki tehdyt ilmoitukset eivät päädy virallisiin tilastoihin - Kansanterveyslaitos välittää vain osan sille ilmoitetuista haitoista lakisääteiseen Lääkelaitoksen ylläpitämään lääkehaittarekisteriin. Uusia rokotteita harkittaessa tulisi muistaa ottaa vaakakuppiin kustannusten lisäksi myös rokotteiden haitat. Lisäksi olisi syytä pohtia jääviyskysymyksiä. Kansanterveyslaitos, joka on keskeissä roolissa rokotuspolitiikkaa muovattaessa, saa rahoitusta yksityisiltä lääkeyhtiöiltä Suomessa tehtäviä rokotuskokeiluja varten. Taloudellisia sidonnaisuuksia omaavien asiantuntijoiden keskeisen roolin sijaan päätökset tulisi tehdä kuten yhteiskunnassa muutoinkin. Eiväthän maamme energiapolitiikastakaan päätä yksinomaan energia-asiantuntijoista koostuvat ryhmät, vaan kyseessä on eduskunnassa tehtävä poliittinen päätös, jossa toki asiantuntijoita kuullaan. Samaan suuntaan olisi syytä reivata myös rokotuspolitiikkaa. Ehkä myös perheiden omaa roolia ja vastuuta päätöksessä voisi lisätä - tätä auttaisi paremman tiedonsaannin ohella osittainen KELA-korvaus, jolloin rokotteen hinta ei olisi yksilön tai yhteiskunnan tasolla yhtä määräävä tekijä rokotusvalinnassa kuin nyt. Joka tapauksessa rokotusten jopa kuolemaan johtaneet haitat ja rokotuksiin liittyvät käytännöt tulisi käsitellä avoimesti ja miettiä, mitä tapahtuneesta voidaan ottaa opiksi. Jyrki Kuoppala puheenjohtaja, Rokotusinfo ry (1) http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto22_1.pdf (2) |
