|
Punnittuja puheenvuoroja > Yli-ihmisajattelu ohjaa rokotuspolitiikkaa
Julkaistu Keskisuomalaisen Puheenvuoro -palstalla 27.10.2008 hieman lyhennettynä, mm. lähdeviitteet eivät mukana. Yli-ihmisajattelu ohjaa rokotuspolitiikkaaKansanterveyslaitoksen (KTL) rokoteosasto on kaikessa hiljaisuudessa - vailla lainsäätäjän antamaa toimintavaltuutta, ilman selkeää kertomusta asiasta toimintakertomuksissa tai tulossopimuksissa - alkanut hankkia toimintaansa mittavaa rahoitusta yksityisiltä lääkeyhtiöiltä. Vuonna 2007 lääkeyhtiörahoitus on ollut n. 1,4 miljoonaa euroa, n. 35 prosenttia enemmän kuin osaston budjettirahoitus. Rokoteosastolle hankittavan rahoituksen ohella rokoteosasto hyväksyy lääkeyhtiöiden suorat palkkiot henkilöstölleen. (1) Monissa asiantuntijaryhmissä enemmistö raportoi taloudellisia sidoksia lääkeyhtiöihin. Rokoteosasto on myös ominut itselleen lääkehaittarekisterin rokotehaittoja koskevan toiminnan lainsäätäjän tehtäväksiannon vastaisesti ja ilmoittaa lakisääteiseen rekisteriin vain osan sille ilmoitetuista haitoista. Rokoteosasto hoitaa valtion rokotehankintojen kilpailutuksen. Hankinnat ovat ensi vuodesta n. 17 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi rokoteosasto on tänä vuonna kilpailuttanut ja hankkinut 36 miljoonan euron lintuinfluenssarokotteet rokotevalmistajalta, joka rahoitti osaston toiminnasta 23 prosenttia vuonna 2006. Rokoteosastoa eivät näytä muun yhteiskunnan jääviys- tai sopivaisuussäännökset koskevan. KTL:ssä noudatetaan eräänlaista yli-ihmisajattelua - taloudellisten eturistiriitojen ja esteellisyyksien ei katsota vaikuttavan asiantuntijoiden toimintaan, julkilausuttu tavoite on hankkia mahdollisimman paljon ulkopuolista rahoitusta. Yli-ihmisajattelu ulottuu myös rokotuksia koskevaan tiedotukseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vain yhdellä taholla on "oikea tieto" koskien rokotuksia. Kaikki kritiikkiä esittävät tahot leimataan tieteen hylänneiksi, yhteiskunnalle vaarallisiksi "rokotusten vastustajiksi". Haastattelussa rokoteosaston asiantuntija toivoi, että vanhempien ei tarvitsi rokotuspäätöstä harkita, "kun joku muu on sen päätöksen jo tehnyt parhaalla mahdollisella tavalla" (2). Tuoreessa Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehdessä (8/08) jatkuu sama asenne. Toiminta rikkoo räikeästi Suomen lakeihin kirjattua ja ihmisoikeuksiin kuuluvaa terveyteen liittyvän itsemääräämisoikeuden periaatetta vastaan. Ylenkatse kohdistuu myös kansainväliseen tiedeyhteisöön - rokoteosastolla mm. "mitätöidään täysin" (3) Cochrane -tutkimusyhteistyössä tehty havainto että alle 2-vuotiaiden influenssarokotteella on sama vaikutus kuin lumelääkkeellä ja jätetään huomiotta arvostettujen alan veteraanien kuten USA:n "Kansanterveyslaitoksen" (NPHI) entisen johtajan Bernadine Healyn huomiot rokotteiden ja autismin mahdollisesta yhteydestä. Pneumokokki- ja influenssarokotteiden etuja kehutaan estoitta, piittaamatta sekä suomalaisista että ulkomaisista katsauksista joissa edut on näyttöön perustuen arvioitu vaatimattomiksi tai olemattomiksi. Yli-ihmisten toimilla on ikäviä seurauksia toimien kohteeksi joutuville, korkeamman edun kannalta toisarvoisiksi katsotuille. Vuoden 2005 marraskuussa pohdittiin - jälleen kerran - tuberkuloosin vaikeita muotoja torjumaan tarkoitetun BCG-rokotteen hyötyjä ja haittoja. Etelä-Saimaan haastattelussa 20.11.2005 KTL:n rokoteosaston johtaja kertoi rokotteen haittojen muodostuneen sen etuja suuremmiksi, ja että rokotteesta on tarkoitus luopua vuoden 2008 alusta. Jos rokotteen haitat ovat hyötyjä suuremmat, on käsittämätöntä että sitä suunnitellaan käytettäväksi vielä yli kaksi vuotta. Päättäjien tehtävänä on linjata Kansanterveyslaitoksen, STAKESin ja lääkealan laitosten muuttuvia rooleja. Päättäjien täytyy puuttua tapahtuneisiin ylilyönteihin, selvittää tekijät jotka johtivat siihen että BCG-rokotetta käytettiin neljä vuotta niin että siitä oli kiistatta enemmän haittaa kuin hyötyä, sekä ehkäistä vastaavia tapahtumia jatkossa.
Jyrki Kuoppala (1) http://www.ktl.fi/attachments/suomi/esittely/lausunnot/huttunen_liite.pdf |
