Yritysrahoitus vaarantaa rokotusohjelman

Peruspalveluministeri Risikko suitsutti äitienpäiväpuheessaan (www.stm.fi) suomalaista terveydenhoitoa ja neuvolajärjestelmää rokotusohjelmineen.

Juhlapuheesta arkeen. Rokotehuollon perustehtäviä kuten rokotteiden hankintaa hoitaa lakisääteisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL. Ministeri Risikko on kuitenkin siirtämässä rokotteiden hankinnan Sosiaali- ja terveysministeriöön. Miksi näin?

Risikon aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yksityisille rokotevalmistajille tekemä tuotekehitys on muodostunut merkittäväksi THL:n tulonlähteeksi. Lääkeyhtiörahoitus oli viime vuonna moninkertainen rokoteosaston budjettirahoitukseen verrattuna. Riskinä on riippuvuus lääkeyhtiöistä ja rokotuspolitiikan ajautuminen yhä enemmän yritysohjaukseen ja muut eturistiriidat.

Ongelmallisten aputehtävien sijasta ministeri haluaa nurinkurisesti THL:n luopuvan rokotteisiin liittyvistä perustehtävistä.

Risikon mainitsema pneumokokkirokotehankinta rokotusohjelmaan on tällä hetkellä markkinaoikeuden käsiteltävänä. THL:n valitseman pneumokokkirokotteen valmistaja rahoitti rokoteosaston toimintaa viime vuonna yli kuudella miljoonalla eurolla. Rahoitus on ollut laajalti uutisaiheena maailmalla laitoksen ylijohtajan Maailman terveysjärjestön WHO:n asiantuntijaroolin ja sikainfluenssapandemian vuoksi.

Markkinaoikeuden asiakirjoista ilmenee, että pneumokokkirokotteen hinnoittelu on lääkeyhtiön oman ilmoituksen mukaan yhteydessä lääkeyhtiön viime vuonna THL:llä teettämään miljoonien eurojen tutkimukseen. Mm. tämä seikan merkitystä markkinaoikeus nyt punnitsee.

Sen jälkeen kun laitoksen itse asettama asiantuntijaryhmä vuonna 2008 suositteli pneumokokkirokotteen ottamista yleiseen rokotusohjelmaan, THL sopi miljoonien tutkimusrahoituksesta rokotevalmistajan kanssa ja vaati tiedotteessaan, että jatkossakin "uudet rokotteet arvioidaan tämän tutkimuksen tapaan mahdollisimman monipuolisesti ennen kansalliseen rokotusohjelmaan ottamista."

Eiväthän tällaiset koplaukset voi olla hyväksyttävä maan tapa? Vai eikö rokotuksiin muuten riitä rahaa? Sikainfluenssarokotelaskun - 37 miljoonaa euroa - kun hallitus kaatoi Huoltovarmuuskeskuksen maksettavaksi ja jätti sen huoltovarmuutta rasittamaan, valtion budjetista sitä ei maksettu.

Päättäjien kannattaa tarttua asiaan ja turvata lääkeyhtiöiden tuotekehityksestä riippumaton asiantuntemus ja rokotehuolto sekä rokotehuollon perustehtävät. Valtion budjetista pitää löytää paikka tarpeellisiksi katsottujen rokotteiden ja rokotehuollon rahoittamiseksi ilman rokotehuollon ja huoltovarmuuden vaarantavia vippaskonsteja ja koplauksia.

THL:n väen aloitteellisuus liikesuhteiden luomisessa ja tiivis yhteistyö liike-elämän kanssa voi kääntyä ongelmasta vahvuudeksi. THL:n palatessa juurilleen rokotehuollossa yritteliäisyys voi ohjautua viranomaisyrittäjyyden sijaan totutumpiin yritystoiminnan muotoihin. Tästä ehkä nousee kaivattuja uusia bio-Nokioita.

Jyrki Kuoppala
puheenjohtaja
Rokotusinfo ry