Lääkeyhtiön raha ei sovi viranomaislaitokseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on hankkinut tai sille on sysätty miltei kaikki rokotteisiin ja rokottamiseen liittyvät tehtävät Suomessa. Lakisääteisiä näistä on lähinnä rokotteiden hankinta.

THL on ryhtynyt elinkeinonharjoittajaksi toteuttamalla lääkeyhtiöiden toimeksiannosta tilaustutkimuksia ja lääkeyhtiön rokotteiden tuotekehitykseen liittyviä ns. yhteisrahoitteisia tutkimuksia. THL:n käsitteistössä - verottajan näkemyksestä poiketen - yhteisrahoitteinen voi olla myös kokonaan lääkeyhtiön maksama.

Eturistiriidat lukuisista rooleista ovat silmiinpistäviä. THL toteuttaa yli kymmenen miljoonan euron myyntilupatutkimusta lääkeyhtiö GlaxoSmithKlinelle (GSK). Samaan aikaan sama miljoonatutkimusta luotsaava THL:n vastuuhenkilö on vastuussa myös sen selvittämisestä, aiheuttiko THL:n voimakkaasti suosittelema GSK:n sikainfluenssarokote narkolepsiaa.

Mm. valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt rokoteasioiden eturistiriitoihin huomiota. Hallitus on antanut 29.10. lakiehdotuksen, jolla rokotehankinnat siirrettäisiin THL:lta sosiaali- ja terveysministeriöön. Laki tulisi voimaan 1.1.2011.

Edes rokotehankintoihin liittyviä eturistiriitoja lakimuutos ei ratkaisisi, koska rokotehankintojen valmistelu säilyisi THL:lla. Eturistiriidat rokotehaittojen selvittämisessä, narkolepsiatutkimuksissa, tutkimuslupien myöntämisessä, ruumiinavauksissa ja muissa vastaavissa asioissa jäisivät ennalleen. Perustehtävä karsittaisiin aputehtävän eli lääkeyhtiörahoitteisen toiminnan tieltä, rengistä tulisi isäntä.

THL toki hyötyisi lakimuutoksesta jota on kannattanut - imagollisesti ikävät kilpailutusriidat rahoittajan suosimisepäilyineen eivät rasittaisi enää THL:n mainetta vaan siirtyisivät ministeriön tontille.

Lakisääteisten perustehtävien karsimisen sijasta on syytä etsiä ratkaisuja THL:n elinkeinotoiminnan ja lääkeyhtiörahoituksen uudelleenjärjestelyistä. Yksi vaihtoehto on siirtää toiminta harjoitettavaksi yhtiömuodossa, erillään viranomaistoiminnasta.

Jos ja kun THL:ssa on väkeä, joilla on hyvät suhteet lääkeyhtiöihin ja intohimoja sekä kykyjä tehdä työtä lääkeyhtiöille, he voivat perustaa yhtiöitä elinkeinotoimintaansa varten. Näinhän yhteiskunnassa muutenkin toimitaan ja tällaista yhteiskunnalle rahaa tuottavaa yritystoimintaa halutaan edistää.

Mikäli kuitenkin on kyse siitä, että lääkeyhtiön rahan hankkimisen edellytys on viranomaisasema, kyse on toisenluonteisesta toiminnasta, jota yleensä kutsutaan nimillä koplaus tai korruptio. Tällaista toimintaa ei yleensä pidetä toivottavana.

Jyrki Kuoppala
pj, Rokotusinfo ry