Kirjoitus on julkaistu Satakunnan Kansassa 5.2.2011.

Massarokotukset olivat virhe

"Kyse ei ole vain "haitasta", kun puhutaan lapsen elinikäisestä aivovammasta, narkolepsiasta."

Satakunnan Kansan toimittaja on oikeassa pääkirjoituksessaan (SK 2.2.).

THL:n asiantuntijat ovat painottaneet mediassa sanaa "haitta", rokotteissa ja lääkkeissä on aina haittoja. Kyllä, me rokotuksiin lapsemme vieneet tiesimme varautua rokotteen "haittoihin", mutta minun mielessäni "haitta" on oire, joka korjaantuu, kun sitä hoidetaan. Nyt näin ei ole.

Kyse ei ole vain "haitasta", kun puhutaan lapsen elinikäisestä aivovammasta, narkolepsiasta. Siihen on olemassa lääkkeitä, mutta korostettakoon, että niillä on hyvin heikko hoitovaste, joka auttaa vain osalla lapsista. Muut lapset elävät oireineen 24/7/365 - elinikänsä loppuun.

En tiedä, mistä toimittaja on saanut tietonsa/mielikuvansa, että rokotuksia ei olisi todennäköisesti Suomessa järjestetty sellaisessa laajuudessa kuin ne olivat. THL:n asiantuntijat antavat tätä ajatusta kumoavia lausuntoja. Esimerkiksi Terhi Kilpi (AL 31.1.) painottaa: "Jos sama päätös pitäisi tehdä nyt, olisi hyvin vaikea antaa suositus 5-20-vuotiaiden lasten ja nuorten rokottamisesta." Terhi Kilpi ei kuitenkaan kiistä suoraan, ettei antaisi rokotetta. Se olisi vain vaikeampaa kuin vuonna 2009. Jokainen voi tahollaan, miettiä, miksi se olisi vaikeampaa.

Keskustelu tarpeen

Pääkirjoittajan mukaan viranomaisten kanta oli koko ajan kirkas. Lisäisin tähän, että kenties THL:lle ja sosiaali-ja terveysministeriölle. Meidän Suomen kansalaisten olisi myös pitänyt saada tieto ulottuvillemme, se tieto, joka oli muun muassa Saksassa, Unkarissa ja Sveitsissä, jotka tekivät toisenlaisia valintoja. He myös olivat olettaakseni tietoisia WHO:n suosituksista, joihin Suomen viranomaiset vetoavat päätöksessään, mutta toimivat toisin. Ummistivatko he silmänsä muulta tiedolta?

Kansalaiskeskustelu on edelleen paikallaan. En vastusta kaikkia rokotteita, mutta vastustan tutkimattomia rokotteita, joiden THL:n tilaisuudessa 13.12. 2010 "oletettiin" olevan turvallisia.

Mediaa seuraavien on hyvä muistaa, että sairastuneet lapsemme ovat myös ihmisiä, joiden oikeuksia me vanhemmat peräämme. Sitä ei tee kukaan muukaan.

On hyvä muistaa, että me vanhemmat emme tunne toisiamme, meitä yhdistää ainoastaan narkolepsia ja H1N1-rokote. Me emme ole järjestäytynyt huippuorganisaatio, vaan toimimme kukin itse tärkeän asian puolesta emmekä pysty tämän sairauden tuoman uuden arjen ja oman työmme lisäksi ottamaan kantaa kaikkiin asiantuntijalausuntoihin, vaikka sanottavaa olisi paljon.

Sydäntä riipaisee

Mikään korvaus ei tuo lapsellemme terveyttä takaisin, olkoon syy nanopartikkelin aivoissa tekemä kepponen tai adjuvantin omat seikkailut. Lapsille on opetettu, että vastuu on kannettava ja virheet myönnettävä. Malliesimerkit puhuvat toista: tilastoja kaunistellaan, sanomisia pyörretään. Tällaiseen maailmaanko me Suomessa lapsiamme kasvatamme?

En halua, että yksikään toinen vanhempi itkee päivästä toiseen näitä katkeria kyyneleitä. Lapseni ei vain nukahda, sen kanssa vielä pärjäisimme. Yöllä pakkoliikkeet tuudittavat häntä uneen. Aamulla puen, pesen, muistutan syömisestä. Jokainen toiminta pitää käskyttää.

Näin jatkuu aamusta iltaan, yöt tuovat moninaisia mutkia uneen. Tämä ei ole helppoa arkea, tämä riipaisee sydäntä. En tiennyt, mitä tein, kun allekirjoitin rokoteluvan. Nyt tiedän, ja kadun kovasti. Olisinpa valinnut toisin. Arpaonni ei suosinut tällä kertaa.

Kiitokset menevät medialle, joka on ollut äänemme kansalaisille. He eivät ole vastuussa rokotemainonnasta, sen suhteen THL hoiti tiedottamisen erinomaisesti - heidän itsensä näkökulmasta. Olihan rokotekattavuus varsin laaja.

Valitettavasti THL tiedottaa edelleen samasta näkökulmasta. Se saa asiat näyttämään hienoilta ja uskottavilta. Totuus on toinen. THL:stä ei olla oltu kertaakaan suoraan ja vapaaehtoisesti yhteydessä meihin vanhempiin. Kaiken takana ovat olleet upeat vanhemmat, jotka ovat narkolepsian keskellä jaksaneet taistella meidän kaikkien puolesta.

NARKOLEPSIAAN SAIRASTUNEEN LAPSEN ÄITI
Julkaisemme poikkeuksellisesti tämän pitkähkön kirjoituksen nimimerkillä.