Kirjoitus on kirjoitettu Kalevassa 13.2.2011 julkaistuun Terveyden ja hyvinvoinnin rokoteturvallisuuslääkärin Hanna Nohynekin Puheenvuoro-kirjoitukseen liittyen ja julkaistu Kalevassa 13.2.2011 hiukan lyhyempänä.

Rokotuspolitiikka kaipaa terveempää suuntaa

Vapaaehtoiset, yleiset rokotukset ovat yksi tärkeistä keinoista tautien torjunnassa, mutta toiset, halvemmat ja yksinkertaisemmat keinot ovat joskus jopa tehokkaampia.

Joidenkin tautien vähenemisessä tilastot viittaavat rokotteilla olleen varsin suuren merkityksen, toiset ovat vähentyneet enemmänkin hygienian ja elintason vaikutuksesta.

Kutakin rokotetta tulee tarkastella erikseen omien ominaisuuksiensa perusteella, yleistämiselle ei ole perustetta.

Suomalainen rokotevalmistus lopetettiin 2000-luvulla. Kansanterveyslaitos (KTL) alkoi hankkia rokotteet ulkomailta, mm. kansainvälisiltä pörssiyhtiöiltä.

Rokotteista alettiin ennakoida lääkeyhtiöille uutta syömähammasta. Uudet, moninkertaisesti aiempaan verraten maksavat rokotteet ylittivät tuotto-odotukset.

Pääjohtaja Pekka Puskan aikana KTL:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) linja on hankkia mahdollisimman paljon ulkopuolista rahoitusta. Rahaa laitos saa samoilta lääkeyhtiöiltä, joilta se tilaa rokotteita. Lääkeyhtiön tilaamia tutkimuksia perusteltiin aputehtävänä, asiantuntemuksen säilyttäjänä.

Eturistiriidat kävivät kestämättömiksi. Aputehtävän sijaan THL luopui v. 2011 alusta rokotteisiin liittyvästä päätehtävästään, rokotteiden hankinnasta - isäntä heitettiin ulos talosta, renki jäi. Oikeuskansleri tutkii edelleen jääviys- ja lahjontaepäilyjä. Arkkiatri Risto Pelkonen katsoi vastikään, että THL:n lääkeyhtiökytkyt tulee purkaa.

On ryhmä lapsia, jotka eivät rokotusasiantuntijaryhmän suosituksesta huolimatta saa pneumokokkirokotetta, vaan hepatiittirokotteen, jota ei Suomessa suositella. He ovat lääkeyhtiön tutkimuskohde, vertailuryhmä. Lääkeyhtiö tilittää THL:lle tuotekehitystutkimuksesta n. 12 miljoonaa euroa. Eettisyys on kyseenalainen, mutta THL:n rokoteosaston ja tutkimuksen johtajan Terhi Kilven eettisyysarvio katsotaan lääkeyhtiön liikesalaisuudeksi!

THL pääsääntöisesti vaikenee rokotteiden haitoista ja riskeistä ja kaunistelee ja liioittelee vähintäänkin joidenkin rokotteiden hyötyjä ja hyöty-haittasuhdetta. Tämä johtaa luottamuspulaan.

BCG-rokote aiheutti Suomessa 2000-luvulla kuolemantapauksia. Rokotteesta oli vuosina 2002-2006 enemmän haittaa kuin hyötyä. Syitä ei ole avoimesti käyty läpi.

Toimiva rokotehaittarekisteri olisi tarpeen. Professori Timo Vesikarin mukaan THL:n hoitamat rokotehaitta- ja -kattavuusseuranta ovat Suomessa aivan retuperällä. (Lääkärilehti 5.11.2010). THL julkisti helmikuussa 2011 vuoden 2008 rokotehaittailmoitustiedot, joihin on kirjattu mm. kaksi kuolemantapausta.

Tapa käsitellä rokotehaittoja on julma haittoja kärsiville. Haitat kiistetään jos mahdollista, niitä vähätellään. Virheitä ei myönnetä, ei selvitetä mikä meni pieleen, eikä miten virheen toistumista voitaisiin ehkäistä.

Historia toistaa itseään ja yhä uudet perheet kokevat kylmän kohtelun - BCG-haitat 1970-luvulla, sokeripalarokotehaitat 1980-luvulla, BCG-haitat 2000-luvulla, sikainfluenssarokotehaitat nyt.

Rokotuksia koskevassa tiedottamisessa tarvitaan rehellisyyttä ja avoimuutta. Niputtaminen ja THL:n kytkökset vähentävät luottamusta myös tutkitumpia rokotteita kohtaan. Tämä ei liene tarkoitus.

Pääjohtaja Puska rinnasti A-studiossa lokakuussa 2009 uutta tehosteainetta käyttäneen sikainfluenssarokotteen tehosteaineettomaan kausi-influenssarokotteeseen. Tällainen harhaanjohtaminen ei ole tosiasioihin perustuvaa eikä rehellistä.

Terveempään suuntaan päästään purkamalla lääkeyhtiökytköksiä, tekemällä aiemmat sopimukset ja kytkökset julkisiksi ja selvittämällä, mitkä tekijät päätöksenteossa ja rokotuspolitiikassa myötävaikuttivat BCG-rokotehaittojen kymmenkertaistumiseen ja muita maita riskialttiimpiin sikainfluenssarokotevalintoihin.

Luottamusta voidaan palauttaa avoimella ja rehellisellä myös rokotteiden haittoja ja riskejä koskevalla tiedotuksella.