Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 5.8.2011 otsikolla "Rokotus on lääketieteen sakramentti".

Rokotuspolitiikka kaipaa glasnostia

Sikainfluenssarokote Pandemrix näyttää aiheuttaneen vähintään noin sadalle lapselle ja nuorelle elinikäisen sairauden, narkolepsian. Julkisuudessa on kyselty myös, oliko rokotteella yhteys keskenmenoihin ja eräisiin hermostollisiin ja autoimmuunisairauksiin, kuten kasvohermohalvaus ja SLE. Haittojen selvittelyn tie on pitkä, ja rokotteen jälkeen haittaa saaneet kokevat usein, että haittojen selvittämiseen ei ole edes halua, ja ihmettelevät miksi näin.

Lastenlääkäri Robert S. Mendelsohnin mukaan lääketiede on korvannut uskonnon ja rokotukset ovat lääketieteen sakramentti, muuntuma kristinuskon kasteesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suhtautuminen rokotehaittoihin muistuttaa uskontunnustusta - toistellaan, että rokotteiden hyödyt ovat haittoja suuremmat. Haittariskeistä vaietaan, esimerkiksi riskeistä kertovia valmisteyhteenvetoja ei esitetä vanhemmille.

Rokotteesta voi olla jollekin enemmän haittaa kuin hyötyä. Sata lasta sairastui narkolepsiaan. Väestötasollakin haitat ovat toisinaan hyötyjä suuremmat. Tuberkuloosirokote poistettiin riskiryhmiä lukuunottamatta käytöstä 2006. Haitat olivat neljä vuotta ylittäneet hyödyt.

Sveitsissä Pandemrix-rokotetta ei vuonna 2009 hyväksytty lapsilla käytettäväksi. Saksassa lääkäriliitto suositteli, että lapsia ei rokotettaisi Pandemrixillä. THL:n pääjohtaja Pekka Puska vaati näistä asiantuntijakannoista kertoneita "huhujen levittäjiä" vastuuseen "rokotusvastaisuudesta".

Pääjohtaja Pekka Puska katsoi sikainfluenssarokotteen olevan "täysin turvallinen rokotus" ja viittasi harhaanjohtavasti kokemuksiin kausi-influenssarokotteista, joissa ei sikainfluenssarokotteen sisältämää tehosteainetta ole.

Rokotteen aiheuttaman tuberkuloosin ja narkolepsian vaatimia korjausliikkeitä ei ole tehty. Pääjohtaja Puskan johdolla THL pyrkii ylläpitämään kuvaa erehtymättömyydestään. Tämä on karhunpalvelus rokotuspolitiikkaan ja koko terveyspolitiikkaan kohdistuvalle luottamukselle. Tämä tuskin on kenenkään etu.

Rahalla lienee oma osuutensa. THL tekee lääkeyhtiöiden rahoituksella rokotteiden tuotekehitystutkimuksia. Lääkeyhtiöt maksavat yleensä ns. nuppikorvausta perustuen koehenkilöiden määrään. Riskitietoisuus voisi vähentää vanhempien auliutta ilmoittaa lapsiaan koehenkilöiksi.

Rokotteilla tavoitellaan terveyshyötyjä, ja on kaikkien etu, että haittoihin ja hyötyihin suhtaudutaan avoimesti ja rehellisesti. Rokotuspolitiikka kaipaa glasnostia - avoimuutta ja läpinäkyvyyttä THL:n harjoittaman haitoista ja lääkeyhtiösuhteista vaikenemisen sijaan. Mistä löytyvät vastuunkantajat ja muutoksentekijät?

Jyrki Kuoppala
pj, Rokotusinfo ry