Rokotuspolitiikka kaipaa muutosta

Narkolepsiaan sairastuneen lapsen äidistä Päivi Ketolaisesta vaikuttaa siltä, että sikainfluenssaa vastaan käydyn sodan lapsiveteraanien kohtalosta ei ota vastuuta kukaan. (Kaleva 3.3.)

Sotavertausta jatkaen, sikainfluenssauhan aikana nähtiin asetoimittajan rahoja salaisten sopimusten nojalla haaliva sotapäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Pekka Puska. Hän uhkasi pandemiataistelun aseiden holtittoman käytön riskeistä varoittaneita (Puskan mukaan "huhujen levittäjät") "vastuuseen" saattamisella ja allekirjoitti sopimuksen, jolla rokotetoimittajalle annettiin vastuuvapaus. Lisäksi hän johti kansaa henkilökohtaisesti harhaan antamalla ymmärtää vähäisesti testatun sikainfluenssarokotteen olevan samankaltainen aiempien kausi-influenssarokotteiden kanssa.

Tiukan paikan tullen eli narkolepsian ilmetessä sodanjohto - pääjohtaja Pekka Puska ja ylijohtaja Juhani Eskola - katosivat näkyvistä, jättäen alaisensa selvittämään ja selittämään johtajiensa päätökset ja niiden seuraukset parhaan kykynsä mukaan.

Vastuunkantoa ja rehellisyyttä narkolepsiayhteyden tutkijoista löytyikin - narkolepsiaa ja rokotetta koskeva tutkimus toteutettiin, ja yhteys löytyi.

Tapahtuneesta huolimatta THL:n rokotuspolitiikka ei ole narkolepsian esilletulon jälkeen muuttunut rehellisempään, avoimempaan eikä järkiperäisempään suuntaan. Vuoden 2011 lopulla THL:n rokoteturvallisuuslääkäri Hanna Nohynek jatkoi Pietarsaaressa pääjohtajan uhkailulinjalla - vanhempien mukaan hän kyseenalaisti lasten oikeuden hoitoon tapauksessa, jossa vanhemmat ovat päättäneet, että jotakin rokotetta ei lapselle oteta ja lapsi myöhemmin sairastuisi tähän tautiin.

Nohynekin esityksen mukaan BCG-rokotteella ja kuolemantapauksilla ei ole yhteyttä. Todellisuudessa yhteys on Suomessa olemassa ja kuolleita lapsia on, yksi heistä perusterve Joakim-vauva. Hänen kuolintodistuksessaan peruskuolinsyy on BCG-rokote.

Palataan sikainfluenssataistelun tuloksiin. Ruotsissa on selvitetty sikainfluenssarokotteen hyötyjä. Kampanjan kustannukset saavutettuihin hyötyihin nähden olivat kaksinkertaisesti sen, mitä tavallisesti hyöty-kustannusanalyysissä edellytetään. Narkolepsian kustannuksia ei edes käsitelty.

Suomeenkin tarvitaan avointa ja rehellistä keskustelua. Yhä kauemmas todellisuudesta etääntyvän ja lääkeyhtiöiden rahoituksen hankkimiseen perustuvan haittojen piilottelu- ja salailulinjan sijasta kannattaisi parantaa lääkäreiden asiantuntemusta rokotteista kuten infektiolääkäri Markku Broas on tehnyt.

On syytä harkita mikä on mielekäs tapa rokotehuollon toteuttamiseen - THL:n toimet rokotuspolitiikassa ja lääkeyhtiörahoitus ovat aiheesta herättäneet ammattilaisten ja lainvalvojien huomion. Oikeuskansleri odottaa ministeriöltä maaliskuun loppuun mennessä selvitystä, miten lääkeyhtiörahoitukseen liittyviä luottamusongelmia ratkotaan. THL:n rokotevalmistuksen loppumisesta jo miltei 10 vuotta, joten siltä ajalta periytyviä rakenteita on korkea aika tarkastella uusin silmin.

Jyrki Kuoppala
pj, Rokotusinfo ry