Ritva Helemaa esittää (HS 27.5.) huolensa BCG-rokotteen haittavaikutuksista ja arvostelee Kansanterveyslaitosta hitaudesta tiedottamisessa ja toimenpiteisiin ryhtymisessä.

BCG-rokotuksilla pyritään suojaamaan lapset tuberkuloosilta, erityisesti sen vakavilta muodoilta. Elinolojen parantuminen ja erinomainen rokotuskattavuus ovatkin yhdessä saaneet aikaan sen, että tuberkuloosi on Suomessa harvinainen tauti etenkin lapsilla.

Aiemmin käytetyn BCG-rokotteen valmistajan (Evans) tuotantovaikeuksien vuoksi Suomessa jouduttiin viime elokuussa ottamaan käyttöön Tanskan Statens Serum Institutin (SSI) valmistama BCG-rokote, jota on käytetty laajasti muissa Pohjoismaissa 70-luvun lopulta alkaen.

Helmikuun lopulla Kansanterveyslaitos sai ensimmäiset suulliset viestit siitä, että märkäiset imusolmukereaktiot olivat saattaneet lisääntyä rokotevaihdoksen myötä. Rokotusten haittavaikutuksista tehtyjen kirjallisten ilmoitusten määrä ei kuitenkaan vielä ollut noussut.

Siksi päädyimme keräämään lisätietoja ja tiedottamaan vasta, kun tosiasioihin perustuvaa tiedotettavaa olisi olemassa. Tiedonkeruun tähänastiset tulokset on nyt julkaistu (http://www.ktl.fi/ajankohtaista).

Sekä yliopistosairaaloiden lastenklikinoista että muista lapsia hoitavista sairaaloista saatujen ilmoitusten perusteella vaivaa aiheuttava imusolmukereaktio ilmaantuu noin yhdelle tuhannesta rokotetusta vastasyntyneestä. Tämä ei valmistajan mukaan ylitä tälle rokotteelle odotettavissa olevaa reaktiomäärää.

Evansin rokotteeseen verrattuna on kuitenkin havaittavissa selvä lisäys. Tietoomme tulleet tapaukset ovat jakautuneet tasaisesti kaikkien kolmen käytössä olleen rokote-erän kesken.

Rokotteiden laatua valvovat viranomaiset ovat tarkastaneet ja hyväksyneet jokaisen erän. Rokotevalmistaja SSI on lisäksi tutkinut Suomessa käyttöön otetut rokote-erät vielä uudelleen löytämättä niistä laatuvirheitä.

Koska rokotuskohdan märkimiset ja imusolmukereaktiot paranevat usein itsestään, lääkehoidon ja kirurgisen hoidon tarve tulee arvioida tapauskohtaisesti. Hoitava lääkäri voi tarvittaessa keskustella hoidosta lasten infektiolääkärin kanssa.

On valitettavaa, että nykyinen rokote aiheuttaa nivustaipeen imusolmukkeiden märkäisiä tulehdusreaktioita enemmän kuin aiemmin käytetty valmiste. Toisaalta pistoskohdan pitkittyvää märkimistä näyttää nyt esiintyvän aiempaa vähemmän. Kumpikin näistä reaktioista on toki kiusallinen ja kestää joissakin tapauksissa jopa kuukausia.

Pitkäaikaisen seurantatiedon perusteella ne kuitenkin paranevat hyvin eivätkä johda vakavampiin haittoihin. Tämä on hyvä muistaa rokotuksen hyötyjä ja haittoja punnittaessa.

On huomattava, että vaihtoehtoista BCG-rokotetta ei ole saatavilla. Rokotusten aiheuttamia haittoja seurataan tarkasti ja rokotusohjelman hyötyä ja haittoja arvioidaan jatkuvana prosessina. Nyt käytettävissä olevan tiedon perusteella Kansanterveyslaitos ja kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä eivät näe tarvetta muuttaa BCG-rokotuksia koskevaa suositusta.

Ville Postila
rokoteturvallisuuslääkäri

Terhi Kilpi
rokoteosaston johtaja

Tapani Hovi
rokotussuositustyöryhmän puheenjohtaja

Kansanterveyslaitos

Jussi Mertsola
kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja, professori

Turun yliopisto

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 3.6.2003 otsikoituna "BCG-rokotteesta ei vakavia haittoja". Julkaistu Rokotusinfo ry:n sivustolla kirjoittajien luvalla.