Artikkeli julkaistu Keskisuomalainen-lehdessä 21.11.2001, sivulla 15
Rokotusinfossa julkaistaan kirjoittajan luvalla

Jotkut vanhemmat eivät anna rokottaa lastaan rokotusohjelman mukaisesti. He eivät suinkaan pode piikkipelkoa, vaan päätöksen takana on käsitys, että rokotusten riskit ovat hyötyjä suurempia. He etsivät päätöksensä tueksi myös tutkimustietoa.

Täysin rokotuskielteiset tutkijat ovat toisinajattelijoita, mutta heitäkin on olemassa. Valmistajat ja lääketieteen tutkijat selvittävät yksittäisten rokotteiden turvallisuutta ja kehittävät parempia rokotteita.

Rokotuskritiikkiä nyt netissä myös suomeksi

Rokotuskritiikkiä on nyt kerätty ensimmäistä kertaa suomeksi internet-sivuille. Kansalaisten bioturvayhdistys on julkaissut sivut, joiden otsikko on salaperäinen: Rokotusten vaietut ongelmat.

Artikkelit on kirjoittanut Marja Tuomela, joka on hakenut tietoa rokotuksista aktiivisesti kaksi vuotta. Tuomela on diplomi-insinööri ja tekee ympäristön mikrobiologiasta väitöskirjaa, joka ei liity lääketieteeseen. Koulutus auttaa kuitenkin tiedon hankinnassa ja lähdekritiikissä.

- Heräsin tutkimaan aihetta, kun luin tutkija Viera Schneibnerin kirjan rokotuksista. Ihmettelin, voiko tämä olla totta, ja jatkoin tiedon hankintaa. Pyrin aina etsimään käsiini alkuperäisen lähteen, tiivistelmät eivät riitä.

Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi kommentoi sivuja lyhyesti.
- Niissä on samankaltaista asiaa, jota levitetään muuallakin maailmassa rokotusten vastustajien piirissä. Argumentit eivät kuitenkaan kestä lähempää tarkastelua.

Viera Schneibner on Kilvelle tuttu rokotteiden vastustaja.
- Schneibner tekee virheen nostaessaan esiin yksittäistapauksia, joita hän kuvaa dramaattisesti. Samalla hän väittää, että rokotusten haitoista ei välitetä. Se ei pidä paikkaansa. Väitetyt haitat eivät näy väestötasolla eikä niistä ole pitävää näyttöä. Hän johtaa pahasti harhaan väittäessään, että rokotukset ovat turhia ja tarpeettomia.

Rokotteet yhdistetään immuunisairauksiin

Terhi Kilpi on seurannut lääketieteen piiristä nousseita huolenaiheita, joissa rokotteet on yhdistetty erityisesti diabeteksen ja allergian lisääntymiseen. Niissä on häiriö
immuunipuolustusjärjestelmän toiminnassa.
– Niiden esiintyminen on lisääntynyt kohonneen elintason myötä. Samaan aikaan rokotteet ovat yleistyneet teollisuusmaissa. Näyttö syy-yhteyttä vastaan on järjestään vahvempi kuin puolesta. Yleensä yhteyden löytävät tutkimukset ovat pieniä ja ylitulkittuja. Mutta ei voida sanoa aivan varmasti, ettei yhteyttä ole.

Britanniassa taas on kohuttu, että MPR -rokote aiheuttaa autismia.
- Ahdistavalle taudille halutaan jokin selitys. Vanhemmat huomaavat autismin oireet noin puolentoista vuoden iässä. Samaan aikaan on annettu MPR –rokote, ja niin nähdään yhteys, jota ei ole olemassa, Terhi Kilpi selittää.

Marja Tuomela on aivan vastakkaisella kannalla MPR -rokotteen ja autismin suhteen.
- Yhdysvalloissa aloitettiin MPR –rokotus kymmenen vuotta Britanniaa aiemmin, ja molemmissa maissa autismin esiintymisen räjähdysmäinen kasvu ajoittui rokotteiden aloituksen yhteyteen. Molemmissa maissa on käytössä sama autismin määritelmä.

Puolentoista vuoden ikä ei riitä Tuomelalle selitykseksi.
- Ennen MPR –rokotteen lanseeraamista tuo autismin havaitsemisikä ei pitänyt paikkaansa.

Hib -rokote puolestaan aiheuttaa Tuomelan mukaan kohonneen diabeteksen riskin.
- Tämä riski on osoitettu suomalaisessakin tutkimuksessa. Diabeteksen ja rokotteiden yhteyksiä on tutkinut erityisesti yhdysvaltalainen lääkäri J. Barthelow Classen.

Suomessa rokotusten kattavuus erinomainen

Suomessa rokotusten kattavuus on noin 95 prosenttia. Lopuiltakin puuttuu vain osa rokotuksista. Terhi Kilpi arveleekin, että osa puuttuvista prosenteista selittyy unohtelulla. Lähimenneisyydessä on karuja esimerkkejä rokotteista luopumisesta.

- Venäjällä oli 90-luvun alussa kurkkumätäepidemia, johon toki vaikuttivat myös yhteiskunnalliset olot. Rokotekattavuus laski, koska rokottamiselle asetettiin liian tiukat ohjeet.

- Ruotsissa taas luistettiin hinkuyskärokotteista 70 ja 80 –lukujen taitteessa, ja 80-luvun alussa maassa oli mittava epidemia. Pienimmät lapset saivat keskushermoston vaurioita ja heitä myös kuoli.

Tuomelan lähteissä Ruotsin tilanne nähdään toisin.
- Ruotsalaisten artikkelien mukaan hinkuyskä lisääntyi jo ennen rokotteesta luopumista. Rokotetta pidettiin tehottomana. Siksi Ruotsissa otettiin rokotusohjelmasta turha riski pois.

Tutkimuksissa puutteita?

Rokotetutkimusten ydinkysymys on Tuomelan mielestä luotettavuus.
- Ongelmana on, että rokotteita valmistavat yhtiöt rahoittavat lähes kaikki tutkimukset. Niissä ei käytetä kontrolliryhminä rokottamattomia.Seuranta-ajat ovat liian lyhyitä, eivätkä haittavaikutukset ehdi tulla esiin.

Terhi Kilpi myöntää, että metodisesti parhaiden satunnaistettujen, kontrolloitujen tutkimusten koko ei aina riitä hyvin harvinaisten haittavaikutusten havaitsemiseen.
- Nykyään rokotetta annetaan ennen myyntiluvan myöntämistä satunnaistetuissa tutkimuksissa vähintään kymmenelle tuhannelle ihmiselle. Näissä tutkimuksissa on aina kontrolliryhmä, joka ei saa tutkittavaa rokotetta.

On eettisesti mahdotonta tehdä satunnaistettuja tutkimuksia, joissa sadat tuhannet lapset jätettäisiin rokottamatta esim. hinkuyskää tai kurkkumätää vastaan. Vapaaehtoisesti täysin rokottamattomat ovat vertailuryhmäksi liian pieni ja valikoitunut. Tieto täytyy etsiä kokonaisuudesta.

Terhi Kilpi korostaa, että kenenkään intressinä ei ole kieltää rokotteiden haittoja.

- Suomi on mukana EU-tason seurantahankkeessa, jossa on tavoitteena saada rokotusten todelliset haittavaikutukset esiin, Terhi Kilpi kertoo. Suomen rokotepolitiikka on pitkäjänteistä. Rokotusohjelma uudistetaan kerralla vuonna 2005. Calmetointi eli BCG –rokote annetaan sen jälkeen mahdollisesti vain riskiryhmille.

Lisätietoa osoitteista
http://www.bioturva.org/rokotus
http://www.ktl.fi/oppaita/roko/


Kirjoittanut: Leena Pikkumäki