Yleistä rokotteista ja rokotuksista

Rokotukset ovat sairauksien haittojen ennaltaehkäisemistä tavoitteleva terveydenhoidon toimenpide. Rokotus tarkoittaa sitä, että ihminen saa yleensä joko pistoksena (yleensä lihakseen, ihon sisään tai ihon alle), suun kautta tai nenäsuihkeena rokotteen, jonka tavoite on joko ehkäistä sairastumista, lieventää sairastumisen haittoja tai ehkäistä tartuntataudin leviämistä ympäristöön. Suomessa lukuisia rokotuksia tarjotaan maksuttomasti verovaroin rahoitetun julkisen terveydenhoitojärjestelmän piirissä tartuntatautilakiin perustuen Sosiaali- ja terveysministeriön määräyksen nojalla. Näin tarjottujen palveluiden käyttö eli lasten tai aikuisten rokotuttaminen tai rokottamattomuus on jokaisen yksilön tai perheen oma valinta. Lisäksi apteekeista on mahdollisuus hankkia itse rokotteita jotka eivät kuulu STM:n määräyksen nojalla maksuttomasti tarjottaviin rokotteisiin. Nämä rokotukset ovat luonnollisesti myös vapaaehtoisia. Rokotuksia koskee sama sääntely kuin muitakin lääkkeitä ja muutakin terveydenhoitoa.

Seuraavassa muutamia perusasioita rokotuksista ja rokotteista.

1. Lasten rokotukset ovat Suomessa täysin vapaaehtoisia, ellei niitä valtioneuvosto tai väliaikaisesti sosiaali- ja terveysministeriö ole erikseen poikkeustilanteessa pakolliseksi määrännyt. Tavallisten olojen vallitessa vastuu päätöksestä rokottaa tai jättää rokottamatta on yksin vanhempien (huoltajien). Laki potilaan oikeuksista, jonka säädökset terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia huomioimaan, säätää että terveydenhoitopalveluiden käyttäjää on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Lisäksi hänelle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan.

2. Rokotukset voivat aiheuttaa pysyviä vammoja ja kuolemia. Kansanterveyslaitoksen internet-sivulla olevan haittavaikutusilmoitusten (1) tietojen mukaan vuonna 2000 on esim. PDT-rokotteen suhteen ilmoitettu 10 ja MPR-rokotteen suhteen 9 vakavaa (kuolemaan johtanutta, hengenvaarallista, pysyvän vamma aiheuttanutta, sairaalahoitoon johtanutta tai sen kestoa pidentänyttä) haittavaikutusta, kaikista rokotteista yhteensä on 33 ilmoitusta vakavista haittavaikutukista. Kansainvälisesti arvioidaan, että haittavaikutusilmoitukset kattavat vain pienen osan todellisista haittavaikutuksista. USA:ssa toimivan lapsuuden rokotusten vammojen korvausjärjestelmän puitteissa oli järjestelmän perustamisen lokakuun 1988 jälkeen toukokuuhun 1999 mennessä maksettu korvauksia yhteensä 5409 tapauksesta koskien rokotteiden aiheuttamia vammoja ja kuolemia, keskimääräinen korvaus per tapaus reilut 800 000 dollaria, kuolemantapauksessa oli katto (250 000 dollaria + asianajokulut). Korvauksia maksettiin myös takautuvasti ajalta ennen lain voimaantuloa.

3. Taudit, joiden haittoja tai leviämistä rokotuksilla pyritään ehkäisemään, voivat aiheuttaa pysyviä vammoja ja kuolemia.

4. Taudin voi saada vaikka on rokotettu. Valmistajan mukainen rokotuksen suojateho voi olla niinkin alhainen kuin 36% (2) ja joidenkin tutkiusten mukaan jopa negatiivinen (-56%) eli rokotetuilla on tautia ilmennyt enemmän kuin rokottamattomalla vertailuryhmällä (3).

5. On erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka vaarallisia ovat toisaalta ne taudit, joita rokotuksilla on tarkoitus ehkäistä, ja toisaalta kuinka suuria ovat rokotusten riskit.

6. Viime vuosikymmeninä lasten pitkäaikaissairaudet ovat huomattavasti yleistyneet, yli 20% lapsista kärsii niistä (3). Merkittävä osa pitkäaikaissairauksista on immuunijärjestelmän häiriöitä kuten astma, allergia, autismi, lapsuusiän diabetes ym. Erityisen huolestuttavaa on autoimmuunisairauksien yleistyminen. Autoimmuunisairaus tarkoittaa sitä, että elimistön immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää ihmisen omia soluja vastaan tavoitteena tuhota niitä. Tämä on esimerkiksi lapsuusiän diabeteksen syntymekanismi. On epäilyjä ja tutkimustuloksiakin jotka viittaavat rokotusten yleistymisen ja imuunijärjestelmän häiriöiden väliseen yhteyteen - esimerkiksi USA:ssa toimiva tutkija nimeltä Classen (4) sanoo näytetyksi, että lapsuusiän diabeteksen yleisin aiheuttaja ovat rokotukset (ja vieläpä että hänen tutkimuksensa osoittavat että diabetesta voidaan ehkäistä erilaisella rokotusten ajoittamisella), ja brittitutkija Andrew Wakefieldin (5) tulosten mukaan tuhkorokkorokotuksen ja autismin välillä saattaa olla yhteys. Lääketieteellisessä yhteisössä ei kuitenkaan ole vallitsevaa näkemystä siitä, että yhteyttä olisi - toisten tutkimustulosten pohjalta myös esitetään julkilausumia, että yhteyttä ei ole.

7. Rokotuksia koskevien tutkimustulosten ja erityisesti niiden julkisuudessa esittämisen suhteen näyttää muodostuneen jossain määrin eräänlaisia "rintamalinjoja" tyyliin "rokotusten vastustajat" ja "rokotusten puolustajat". "Puolustajat" voivat sanoa "vastustajien" tai pelkästään mahdollisia riskejä esille tuovien (kuten Wakefield) yleistävän perusteettomasti hyvin harvinaisia rokotusten haittoja ja turhaan pelottelevan ihmisiä joka on omiaan vähentämään väestön rokotusmyöntyvyyttä ja siten heikentämään jokaisen suojaa vaarallisia tauteja vastaan. "Vastustajat" taas voivat sanoa "puolustajien" (esim. viranomaistahot ja jotkut tutkijat) olevan liian läheisissä suhteissa rokotuksista taloudellisesti hyötyvän lääketeollisuuden kanssa, ja tällä perusteella asettaa viranomaisten suositukset ja lääketeollisuuden rahoittaman tutkimuksen tulokset kyseenalaisiksi.

Kärjekkäämpiäkin syytöksiä esitetään välillä puolin ja toisin, jotkut "puolustajat" leimaavat kaikki "vastustajat" tieteen hylänneiksi, höyrähtäneiksi huuhaa-lääketieteen kannattajiksi, tai vainoharhaisiksi salaliittoteoreetikoiksi, jotkut "vastustajat" puolestaan esittävät scifi-fantasioilta kuulostavia teorioita siitä kuinka rokotukset ovat olennainen osa valtioiden biologisen sodankäynnin suunnitelmia tai kuinka HI-virus on rokotuksiin liittyvien kokeiden myötä karkuun päässyt biologisen sodankäynnin muoto. Onneksi kuitenkaan kaikkia tällaisia leimoja tai teorioita joita ei yleensä voi luotettavasti todentaa puoleen tai toiseen ei liene tarpeellista huomioida rokotusten hyötyjä ja riskejä punnitessaan.

Kannattaa myös muistaa, että vaikka joku esiintyisikin asiattomasti, perustelemattomasti, huonotapaisesti ja/tai yleistyksiä laukovasti, saattaa hänen näkemyksessään silti olla jotain arvokasta ja hyödyllistä - vaikka huonot perusteet ja rähinöivä esiintyminen eivät todista näkemystä oikeaksi, eivät ne sitä toki yksiselitteisesti vääräksikään todista. Sama tietysti pätee myös monenlaisiin motiiveihin mitä rokotuskysymyksestä keskustelevilla kerrotaan olevan - oma taloudellinen toimeentulo, läheisen kärsimä rokotevamma tai jopa kuolema, oman maineen tai elinkeinon ylläpito, omien valintojen puolustaminen ym. ovat toki seikkoja, joilla on oma merkityksensä ihmisen toiminnan suunnalle ja jotka ehkä kannattaa huomioida. Toisaalta jos tällaisten todellisten tai luuloteltujen motiivien perusteella laskettaisiin henkilö jääviksi ja hänen esittämänsä kokonaan mitättömäksi, tuskin jäisi jäljelle ketään rokotusten kanssa tekemisissä ollutta joka olisi riittävän jäävitön asiasta näkemyksiä esittämään.

8. Suomalaisiin rokotussuosituksiin vaikuttaa paitsi yksilötason tavoite suojata lasta taudeilta ja sen nojalla toimiva hyöty/riskianalyysi, myös näkemys väestötason suojasta, esim. että rokotuksilla voidaan saavuttaa väestötason suoja tauteja vastaan siten että taudinaiheuttajat eivät enää Suomessa leviäisi. Tähän ajatukseen kuuluu tietynasteisten rokotusten vakavienkin haittavaikutusten hyväksyminen väestötasolla.

9. Valtaosa suomalaisista vanhemmista rokotuttaa lapsensa maksuttomasti tarjottuja rokotuksia hyödyntäen. Yleisin syy poikkeavaan rokottamisaikatauluun on vanhempien valinta jättää rokotuksia ottamatta lapselleen eli olla rokotuttamatta (http://www.ktl.fi/terveystieto/rokotusohj_toteutuminen_SLL_22_2002.pdf ). V. 1997 syntyneiden lasten rokotuskattavuusseurannan (2002) mukaan Calmette-rokote pistettiin n. 99 prosentille lapsista, PDT-rokotesarja n. 95 prosentille ja Hib, MPR- ja poliorokotteet kukin n. 96 prosentille. Kaikki tarjotut rokotteet sai 92,5 % lapsista. (http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/tietoa_terveydesta/rokottaminen/rokotuskattavuus/

Maksutta lapsille tarjottavat rokotteet 2003

Lähteet:
1. KTL - Rokottajan käsikirja - taulukko 21 (http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/rokottajan_kasikirja/taulukot/taulukko_21.htm) Hakupäivä 16.8.2002
2. KTL - Hinkuyskä-, kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotteet (http://www.ktl.fi/oppaita/roko/rok_pdt.htm) Hakupäivä 17.8.2002.
3. Kaksi kolmesta voi henkisesti huonosti (http://www.helsinginsanomat.fi/
uutisarkisto/19981230/koti/981230ko30.html) Hakupäivä 16.8.2002.
4. Press Release 09/11/00 (http://www.vaccines.net/newpage18.htm) Hakupäivä 17.8.2002.
5. Autism and vaccination (http://osiris.sunderland.ac.uk/
autism/vaccine.htm#Wakefield) Hakupäivä 17.8.2002
3. KTL: Calmette-raportti, rokotteen teho eri tutkimuksissa tekstin mukaan -44% .. 80%, taulukon mukaan -56 .. 85%.