|
Yhdistetyt rokote- ja tauti-infot > Calmette-info
Huom! Tuoreempaa tietoa BCG-rokotteesta löytyy BCG-rokotesivultamme Calmette-info Suomessa vastasyntyneiden vanhemmat päättävät yleensä jo synnytyslaitoksella, rokotetaanko vauvalle vapaaehtoinen, maksuton Calmette- eli BCG-rokote. Tämä rokote on rutiinisuosituksena vastasyntyneille EU-maista Suomen ohella käytössä ainoastaan Portugalissa ja osassa Irlantia [EU4], ja mm. USA:ssa rokote ei ole käytössä edes riskiryhmille [CDC2]. Tämän kysymysten ja vastausten muotoon kirjoitetun johdannon tarkoitus on tarjota vastauksia joihinkin niistä asioista mitä vanhemman on hyvä tietää tehdessään päätöstä valitseeko lapsensa rokottamisen. Tämä viimeksi 27.2.2002 muutettu teksti on vapaasti kopioitavissa ja jaeltavissa muuttamattomana siten että uusinta www.rokotukset.info:ssa julkaistua tekstiä saa kopioida sekä jaella paperilla ja sähköpostissa muuttamattomana lähteen mainiten. Aiempien tekstin versioiden tai muutetun tekstin kopiointi ei ole sallittua, ei myöskään web-uudelleenjulkaisu. Tämä jotta mahdollinen virheellinen ja vanhentunut informaatio jää johtamaan harhaan mahdollisimman vähän. Ennen kopiointia ja jakelua on siis tarkistettava tekstin ajantasaisuus päiväyksestä osoitteessa www.rokotukset.info. Kritiikki ja palaute sekä muutos- ja lisäysehdotukset ovat tervetulleita (calmette-palaute@rokotukset.info). Sisällys: K0: Mitä on tuberkuloosi? Mikä sen aiheuttaa?
Miten se tarttuu? Onko siihen hoitoa? K0: Mitä on tuberkuloosi? Miten se tarttuu? Mikä sen aiheuttaa? Onko siihen hoitoa? V: Tuberkuloosi on tarttuva sairaus, joka voi olla pitkään
piilossa ja aktivoitua kun immuunijärjestelmä on heikko. Vain
keuhkotuberkuloosiin sairastuneet tartuttavat toisia. Kolmasosa
maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan, ja 5-10
prosenttia tartunnan saaneista sairastuu jossakin elämänsä
vaiheessa. Tarttumisreitti on hengittää ysköksistä, puheesta,
aivastuksesta tai syljestä ilmaan tulleita tuberkuloosibasilleja.
[WHO6].
USA:n tartuntatautiviraston CDC:n mukaan yleisin aiheuttaja
ihmisessä on bakteeri nimeltään Mycobacterium tuberculosis,
mutta tuntematon osuus ihmisten tuberkuloosista on Mycobacterium
bovis-nimisen bakteerin aiheuttamaa. Karjan Mycobacterium
bovis-esiintyvyyden ja ihmisten tuberkuloosisairastavuuden välillä
on teollisuusmaissa todettu suora riippuvuussuhde. Sairastuneesta
ei voida kliinisesti todeta kumpi bakteeri on sairauden
aiheuttanut. [CDC3]
Suomessa oli v. 1994 tartuntavaarallista tuberkuloosia sairastavia
potilaita 176 kpl. Potilaiden enemmistö (54 %) oli yli
65-vuotiaita, ja tartunnanvaarallisen muodon ilmaantuvuus oli 3,5
per satatuhatta. [KTL9].
Hengitysliiton mukaan tuberkuloosi on nykyään yksi parhaiten
paranevia sairauksia, ja hoito on varmasti tehokas ja voittaa
tuberkuloosin lopullisesti jos lääkkeitä otetaan ohjeiden
mukaan ja riittävän kauan, kerran päivässä. Lääkitys kestää
tavallisesti 6-9 kuukautta. [HELI1]
K1: Onko BCG-rokotus pakollinen? V: Ei, se on Suomessa täysin vapaaehtoinen, kuten pääsääntöisesti
kaikki muutkin rokotukset [KTL2].
Valtioneuvosto voi kuitenkin määrätä pakollisia rokotuksia
toimeenpantavaksi eräillä ehdoilla ja sosiaali- ja
terveysministeriö voi antaa toimeenpanosta väliaikaisia määräyksiä
sekä määrätä pakollisista rokotuksista puolustusvoimissa. [FINLEX1]
K2: Mitä hyötyjä BCG-rokotteella rokottamisella tavoitellaan? V: Tavoite on ehkäistä tuberkuloosia ja erityisesti sen
vaarallisimpia muotoja. "Lähes varmoja ollaan siitä, että
BCG-rokotus antaa noin 80 prosentin suojan pikkulasten
tuberkuloottista aivokalvontulehdusta ja tuberkuloosin yleiskylvöä
vastaan, jotka ennen aina johtivat kuolemaan." [KTL1,KTL4]
K3: Mitä haittavaikutuksia BCG-rokotteella rokottamisesta voi seurata? V: Tavanomaisena reaktiona rokotuskohtaan ilmestyy paukama,
josta tulee haavauma, joka tavallisesti paranee 2kk kuluessa ja jättää
arven. Epätavallisena reaktiona voi ilmetä märkäpesäke,
kraaterimainen märkäreaktio, imusolmukkeiden märkimä. [KTL1]
Rokotteen haittoina v.1995 tiedon mukaan oli tuberkuloosilääkkeillä
hoidettavaa luutulehdusta kuudelle (6) rokotetulle per satatuhatta
[KTL4]
Joskus rokotteella on ollut vakavampia seurauksia laajemminkin,
1929-1930 Lyypekissä 251 lasta sai 10 ensimmäisen elinpäivänsä
aikana suun kauta BCG-rokotetta. Rokotetuista 72 kuoli
tuberkuloosiin 2-5 kuukauden kuluessa, 135 sai tuberkuloosin mutta
toipui, ja 44 tuli testipositiivisiksi ja pysyi terveenä.
Tutkimuksissa selvisi että rokote sisälsi elinvoimaista
tuberkuloosibasillia, mutta tähän johtaneet olosuhteet eivät
lukuisista tunnettujen bakteriologien tekemistä kansainvälisistä
tutkimuksista huolimatta koskaan selvinneet. Yksikään 161
rokottamattoman lapsen samaan aikaan syntyneestä vertailuryhmästä
ei kuollut tuberkuloosiin. [PAST1]
USA:n tartuntatautiviraston CDC:n mukaan tuntematon osuus ihmisten
tuberkuloosista on BCG-rokotteen sisältämän Mycobacterium
bovis-bakteerin aiheuttamaa. [CDC3].
Ehkä syynä Lyypekin tragediaan oli inhimillinen huolimattomuus
valmistusprosessissa ja siitä seurannut saastuminen, ehkä
rokotteen vaihtuminen bakteeriviljelmään, ehkä jokin muu. Koska
syy ei ole selvinnyt, on hyvin vaikea arvioida voiko tapaus
toistua. K4: Mitkä perusteet puhuvat rokotuksesta luopumisen puolesta ja millä perusteella rokotussuositusta päätettiin v. 1995 jatkaa? V: Suomessa on harkittu BCG-rokotuksesta luopumista v. 1995 ja
harkitaan uudelleen tätä kirjoitettaessa (loppuvuosi 2001).
Kansainväliset luopumisen kriteerit ovat olleet Suomessa täyttyneet
jo v. 1995. [KTL1,KTL4]
Luopumista pohdittiin 1995 näin: "Tuberkuloositilanteemme on
nyt niin hyvä, että vastasyntyneiden BCG-rokotusta ei voida enää
pitää ehdottoman tarpeellisena, varsinkaan melko korkean
sivuvaikutusriskin vuoksi." [KTL4]
Rokottajan käsikirja nykyään: "Tuberkuloosi on imeväisiässä
kuitenkin vakava sairaus ja tartunta on mahdollista saada
Suomessakin." [KTL1]
V. 1995 pohdintaa: "Muualla vastasyntyneiden BCG-rokotuksen
lopettamisen jälkeen lasten tuberkuloosi on tilapäisesti lisääntynyt.
Rokotussuoja saattaa ulottua myös nuoriin aikuisiin, mikä on
tarpeen tuberkuloositilanteen näyttäessä pahenevan hyvänkin
elintason maissa. Nyt vastasyntyneiden BCG-rokotuksen
vaikuttavuudesta ja lopettamisen seurauksista on tehtävä
perusteellinen selvitys. Ainakin siihen saakka rokotusta
jatketaan, jotta voidaan varmistaa yhtä hyvä päätös kuin
uusintarokotuksesta luopuminen." (Suomessa
BCG-uusintarokotuksista 11-13-vuotiaille luovuttiin 1990) [KTL4]
K5: Mitä rokotevalmistajat ja KTL pitävät yksilötasolla rokottamisen vasta-aiheena (rokotusta ei suositella)? V: KTL:n mukaan rokotusta ei tule antaa tuberkuliinitestissä
positiivisille lapsille. Testiä ei tarvitse tehdä, jos kyseessä
on alle 6kk ikäinen rokottamaton lapsi, joka ei tiettävästi ole
altistunut tuberkuloosille. Rokotusta ei saa antaa lapsille,
joilla on synnynnäinen tai sairauden tai hoidon aiheuttama
immuunipuutos, yleistynyt ihottuma tai ihoinfektio. Syntymäpainoltaan
alle 2 500 g:n painoisten vauvojen rokotus voidaan lastenlääkärin
harkinnan mukaan siirtää myöhemmäksi. [KTL1]
KTL ei suosittele rokotusta kun henkilöllä on kuumeinen
infektiotauti, immuunipuutostila tai voimakas yliherkkyys jollekin
rokotteen ainesosalle. [KTL7]
Rokotevalmistaja Evans luettelee lukuisia vasta-aiheita
rokottamiselle, mm. lymfooma, leukemia, Hodgkinin tauti, muu
immuunijärjestelmän häiriö ja suosittelee kertomaan lääkärille
mm. jos on epäily allergiasta jollekin ainekselle, jos on
kuumeinen olo tai jos on mikä tahansa infektio, ja sanoo että
kaikki yli 3kk vanhat tulisi testata ihotestillä. [EVANS1]
K6: Mihin BCG-rokote rokotetaan? V: Valmistaja Evansin mukaan rokottaa tulee käsivarteen (arm),
ehdottomasti ihonsisäisesti, ihonalaista pistosta tulee välttää.
Jalkaan (leg) rokottamiseen liittyy vastasyntyneiden vakavampia
rokotusreaktioita ja sitä tulee välttää. [EVANS1]
Suomessa rokotus annetaan vasemman reiden ulkosivulle, ihonsisäisesti,
ei missään tapauksessa ihon alle. Rokotetta ei saa pistää
pakaraan. [KTL1]
K7: Saavatko kaikki rokotetut suojan tuberkuloosia vastaan? Kuinka kauan suoja kestää? Miltä tuberkuloosimuodoilta BCG-rokote suojaa ja miltä ei? V: Rokotus suojaa Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan
0%:sta (Etelä-USA, eteläinen Intia) 80%:iin (Iso-Britannia)
rokotetuista, eikä teho riipu BCG-kannasta eikä
rokotevalmistajasta - erojen syistä ei ole yhteisymmärrystä.
Suoja ei myöskään korreloi ihotestin kanssa. Jotkut tutkimukset
ovat johtaneet hypoteesiin että rokote ei suojaa keuhkoissa
kasvavilta pesäkkeiltä [WHO1].
EU:n mukaan rokote suojaa n. puolia [EU1],
KTL:n mukaan rokote antaa useita vuosia kestävän suojan 80%:lle
keuhkotuberkuloosilta ja enemmän vaikeilta tautimuodoilta. [KTL1]
KTL:n Rokottajan käsikirjan mukaan BCG-rokotteen osuudesta
tuberkuloosin esiintyvyyden vähenemiseen kiistellään mutta
rokote suojaa imeväisiä ja pieniä lapsia erityisesti taudin
vakavilta, henkeä uhkaavilta muodoilta. [KTL1]
Käsitys suojasta tosin on myös KTL:n mukaan kiistanalainen:
"Tehdyissä tutkimuksissa BCG:n teho on vaihdellut 80
prosentista nollaan ja kiistat rokotuksen ympärillä jatkuvat.
Lasten tuberkuloosin väheneminen on johtanut rokotusohjelmien
tarpeellisuuden pohtimiseen ja niinpä moni läntisen Euroopan maa
rokottaa enää riskiryhmiä." [KTL4]
K8: Mikä on rokotteen koostumus? V: Rokote sisältää kylmäkuivattuja, eläviä, heikennettyjä
Bacillus Calmette-Guérin -bakteereita. [KTL1]
WHO:n mukaan rokote on alunperin glyserolissa, lehmän sapessa ja
perunanviipaleissa kasvatettu Mycobacterium bovis,
stabilointiaineena käytetään natriumglutamaattia tai
albumiinia. [WHO2]
Rokotevalmistaja Evans Medical:in pakkausselosteen mukaan
rokotteessa on heikennettyä Mycobacterium bovis-bakteereita (Kööpenhamina-kantaa
1077), samaa tyyppiä jotka aiheuttavat tuberkuloosia, mutta
Evansin mukaan heikennetty bakteeri ei voi aiheuttaa sairautta.
Selosteen mukaan kuitenkin tuberkuloosihoitoa voi olla paikallaan
harkita paiseen muodostuttua. Rokote sisältää myös
dekstraania, glukoosia, Triton WR 1339:ta ja vettä. [EVANS1]
Rokottajan käsikirjan paperiversion mukaan Triton WR 1339:n
tilalla on tyloksapoolia. [KTL5] K9: Kuinka yleisiä BCG-rokotteen aiheuttamat haittavaikutukset ovat? V: 90-95%:lle rokotetuista tulee paikallinen kudosvaurio, joka
alkaa kahden tai useamman viikon jälkeen rokotuksesta näppynä,
joka muuttuu haavaumaksi ja paranee usean kuukauden jälkeen jättäen
arven. [WHO5]
KTL:n mukaan rokote aiheuttaa tuberkuloosilääkkeillä
hoidettavaa luutulehdusta kuudelle (6) rokotetulle per
satatuhatta, johon luku pieneni v. 1978 esiintymistiheydestä 74
per satatuhatta kun siirryttiin ruotsalais-tanskalaisesta
rokotteesta englantilaiseen ja annos puolitettiin. [KTL4]
Maailman terveysjärjestön mukaan luutulehdusta ilmenee 0,1-70
tapausta per satatuhatta 1-12 kuukauden kuluessa rokotuksesta,
"suppurative lymphadenitis" 100 - 1000 tapausta per
satatuhatta 2-6 kk kuluessa ja "Disseminated BCG-itis"
0,2 per satatuhatta 1-12 kk kuluessa. [WHO2]
K10: Missä muissa maissa on suosituksena vastasyntyneiden BCG-rokotus? V: EU-maista Suomen lisäksi ainoastaan Portugalissa ja osassa Irlantia [EU2,EU4]. Australiassa, Kanadassa, USA:ssa ja Uudessa-Seelannissa taas ei ole yleistä BCG-rokotussuositusta [CDC2,HC1,WHO3,WHO4]. Kiinassa rokotetaan vastasyntyneet BCG:llä ja Intiassa 1,5 kk ikäisinä. [WHO3,WHO4] Kaikista maailman lapsista vuoden ikäisenä oli BCG-rokotettu n. 85 % v. 1995 [KTL4] - tämä selittyy paljolti rokotuksilla suuriväestöisissä maissa. [WHO3,WHO4] WHO:n listan mukaan vastasyntyneiden rokottaminen on käytössä
suuressa määrässä Afrikan ja läntisen Tyynenmeren maita,
samoin monissa Etelä-Amerikan maissa, Euroopan alueella
Albaniassa, Armeniassa, Azerbaistanissa, Bosnia-Herzegovinassa,
Bulgariassa, Kroatiassa, Georgiassa, Kazakstanissa, Kirgistanissa,
Latviassa, Liettuassa, Makedoniassa, Moldovan tasavallassa,
Puolassa, Portugalissa, Romaniassa, Slovakiassa, Sloveniassa,
Suomessa, Tadzekistanissa, Turkmenistanissa, Ukrainassa,
Unkarissa, Uzbekistanissa, Valko-Venäjällä, Venäjällä,
Virossa, ja Jugoslaviassa sekä itäisellä Välimeren alueella
Afganistanissa, Djiboutissa, Iranissa, Irakissa, Libyassa,
Marokossa, Omanissa, Pakistanissa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa,
Somaliassa, Sudanissa, Syyriassa, Tunisiassa ja Yhdistyneissä
Arabiemiirikunnissa. [WHO4]
K11: Eikö muissa Suomen kaltaisissa läntisissä teollisuusmaissa sitten rokoteta tuberkuloosia vastaan? V: Joissakin maissa rokotusta ei suositella lainkaan, joissakin
suositellaan riskiryhmille, joissakin suositus on että rokotetaan
vauvaiän jälkeen. Australiassa, Belgiassa, Espanjassa,
Kanadassa, Italiassa, Tanskassa, USAssa ja Uudessa Seelannisa BCG
ei kuulu rokotussuosituksiin; Itävallassa, Iso-Britanniassa,
Luxemburgissa, Ranskassa ja Saksassa suosituksena on riskiryhmien
rokottaminen vastasyntyneenä; Ruotsissa ja Alankomaissa
riskiryhmille suositellaan rokottamista 6kk ikäisenä tai sen jälkeen;
Irlannissa, Iso-Britanniassa, Japanissa, Kreikassa, Portugalissa
ja Ranskassa yleisenä rokotussuosituksena on rokottaminen myöhemmin
[EU2,CDC2,NIH1,HC1]
K12: Kun useimmissa läntisissä teollisuusmaissa ei tuberkuloosia vastaan ole vastasyntyneiden rutiinirokotuksia, esiintyykö niissä lasten tuberkuloosia ja muuta tuberkuloosia enemmän kuin Suomessa? V: Esim. USA:ssa, jossa rokotetta ei käytetä eikä ole
koskaan laajamittaisesti käytetty [KTL4],
tuberkuloosisairastuvuus ei ole korkeampi kuin Suomessa. Iäkkäässä
väestössä se on selkeästi pienempi, vähän yli neljäsosa
Suomen sairastuvuudesta. Koko väestössä Suomessa
tuberkuloosisairastuvuus oli v. 1995 tienoilla kymmenen per
satatuhatta [KTL4],
USA:ssa v. 1994 sairastuvuus koko väestössä oli 9,4 per
satatuhatta [CDC1].
V. 1999 sairastuvuus ikäluokassa 0-14 vuotta oli 1,8 per
satatuhatta, koko väestössä 6,4 per satatuhatta. Yli
65-vuotiaiden sairastuvuus USA:ssa oli v. 1999 11,7 per
satatuhatta [CDC1],
Suomessa 65-vuotiaiden tai vanhempien sairastuvuus v.2000 oli 39,5
per satatuhatta. [KTL6] Länsi-Euroopassa (mm.
kaikki EU-maat) joista suurimmassa osassa ei
rutiinituberkuloosirokotuksia ole, 0-4 -vuotiaiden sairastuvuus on
keskimäärin n. 5 per satatuhatta ja yli 65-vuotiaiden
sairastuvuus n. 20 per satatuhatta. Yli 65-vuotiaiden suurta
sairastuvuutta selitetään vanhan tuberkuloosi-infektion
uudellenaktivoitumisella. [EU3]
Ruotsissa yleinen BCG-rokotussuositus on lopetettu 1975, jolloin
lopettamista seurasi lasten tuberkuloosin odotettu, mutta vähäinen
ja ohimenevä lisääntyminen. [KTL4]
K13: Mistä saan lisätietoja BCG-rokotuksesta ja muista rokotuksista? V1: Kansanterveyslaitoksen yleisen rokotusohjelman neuvonta, Rokoteosasto puh. (09) 4744 8243, arkisin klo 9-12 Ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisille. [KTL3,KTL8] V2: Kansanterveyslaitos: Rokottajan käsikirja (olemassa myös painettuna kirjana) http://www.ktl.fi/oppaita/roko/ V3: Lääkärit ja terveydenhoitajat - KTL:n mukaan "kaikkien avohoidossa työskentelevien lääkäreiden ja terveydenhoitajien on tunnettava yleisen rokotusohjelman rokotteet, niiden hyödyt ja haitat." [KTL2] V4: http://www.rokotukset.info
- vanhemmille kunkin oman rokotuspäätöksen tueksi tarkoitettu
vanhemman perustama sivusto ja keskustelufoorumi, jonka piirissä
tämä johdanto BCG-rokotukseen on kirjoitettu - foorumin sähköpostiosoite
on rokotukset@rokotukset.info
ja liittyä voi lähettämällä minkä tahansa sähköpostin
osoitteeseen rokotukset-subscribe@rokotukset.info,
jolloin automaatti liittää listalle. Ihmiselle listaan tai tähän
johdantoon liittyvää postia voi lähettää joko ryhmään tai
osoitteeseen calmette-palaute@rokotukset.info
[KTL1]: Kansanterveyslaitos:
Rokottajan käsikirja BCG-rokote [KTL2]: Kansanterveyslaitos:
Rokottajan käsikirja Johdanto [KTL3]: Kansanterveyslaitos:
Yleinen rokotusneuvonta [KTL4]: Kansanterveyslaitos:
Kansanterveys-lehti 1/1995: BCG puntariin [KTL5]: Kansanterveyslaitos: Rokottajan käsikirja, painettu [KTL6]: KTL:
Tartuntatautivuosiraportti 2000, [KTL7]: KTL:
Vasta-aiheet rokottamiselle [KTL8]: Kansanterveyslaitos:
palvelut [KTL9]: Kansanterveyslaitos:
Kansanterveys-lehti 10/1995: Tuberkuloosi Suomessa 1994 [WHO1]: Maailman
terveysjärjestön WHO:n rokotuspolitiikkakatsaus 3/1996 [WHO2]: Maailman
terveysjärjestö WHO: Arvioita haittavaikutusten yleisyydestä [WHO3]: Maailman
terveysjärjestön WHO:n tilastoja eri maiden rokotuskäytännöistä [WHO4]: Maailman
terveysjärjestön WHO:n tiedot eri maiden rokotuskäytännöistä [WHO5]: Maailman
terveysjärjestön informaatiota BCG:n haittatapahtumista [WHO6]: WHO:
Tietoa tuberkuloosista [EU1]: http://europa.eu.int/comm/research/leaflets/health/fi/03.html [EU2]: Eurosurveillance
(Eurooppalainen tartuntatautien seurantaraportti) [EU3]: EuroTB,
Euroopan tuberkuloosiseuranta 1998, [EU4]: Eurosurveillance
Weekly 10.12.1998 [CDC1]: USA:n
terveysvirasto CDC: [CDC2]: USA:n
sairaustentorjuntavirasto CDC: Lasten rokotusohjelma [CDC3]: Tuberkuloosi
Mycobacterium Bovisin aiheuttamana [NIH1]: Japanin
terveysvirasto: Tuberkuloosi ja BCG [HC1]: Kanadan
kansallisen komitean rokotussuositus [PAST1]: Pasteur-instituutti
Ranskassa: [HELI1]: Hengitysliiton
tuberkuloosiopas [FINLEX1]: Tartuntatautilaki ja -asetus
|
