Rokotusinfo ry
Tietosisältö:  Uutisvirta Kirjoitukset Rokotteet Rokotetutkimus Taudit Sivukartta Linkit Usein kysytyt kysymykset
Yhdistys: Tapahtumat Yhteystiedot Kysymyksiä ja vastauksia Liity! Tiedotteet Julkaisut Puheenvuoroja FinIP-tutkimus
Rokotteet > BCG eli Calmette, tuberkuloosirokote

Yleistä

BCG-rokote sisältää eläviä, tuberkuloosia aiheuttavia bakteereja (Mycobacterium bovis) ja on suunnattu tuberkuloosin eri muotoja ja niiden aiheuttamia haittoja vastaan. Ihmisessä yleisimmäksi tuberkuloosin aiheuttajaksi yleensä katsotaan bakteeri nimeltään Mycobacterium tuberculosis, mutta tuntematon osuus ihmisten tuberkuloosista on rokotteen sisältämän Mycobacterium bovis-bakteerin aiheuttamaa.

Suomessa ei enää 1.9.2006 alkaen tarjota BCG-rokotetta kaikille vastasyntyneille, vaan ainoastaan riskiryhmille. Rokotteella on myyntilupa Suomessa ja sitä on ainakin joistakin apteekeista saatavilla (1/2007). Aiempi Suomen rokotuskäytäntö tarjota rokotetta kaikille vastasyntyneille oli ainutlaatuinen, missään muualla ei tiedetä rokotettavan [miltei] kaikkia lapsia vain muutaman päivän iässä. (http://www.terve.com/uutiset/030312.asp). Monet länsimaat ovat luopuneet yleisesti Calmette-rokotuksista jo paljon aiemmin ja siirtyneet riskiryhmien rokotuksiin.

Rokotteesta on yhteenveto Calmette-infossa. Lisäys 19.5.2004: BCG-massarokotuksista luopuminen etenee - Länsi-Savo -lehdessä 13.5. 2004 haastatellun Kansanterveyslaitoksessa työskentelevän rokotusohjelman uudistuksen koordinaattorin mukaan Suomessa siirryttäneen vain riskiryhmien rokotuksiin todennäköisesti siinä vaiheessa, kun kehitteillä oleva tuberkuloosin torjuntajärjestelmä on valmis. Yhtenä harvoina länsimaista Suomessa vielä harjoitetaan vastasyntyneiden massarokotuksia BCG-rokotteella. Rokote ei suojaa tuberkuloosilta, mutta sillä tavoitellaan suojaa vaikeita tautimuotoja vastaan.

Vaihtoehtoisesti käytettäviä rokotteita

Emme tiedä nykyisen (4/2004) synnytyslaitoksilla tarjottavan lisäksi muista Suomessa saatavilla olevista BCG-rokotteista, ja Kansanterveyslaitoksen ammattilaisten kertoman mukaan maailmallakaan ei vaihtoehtoja nykyiselle Suomessa käytettävälle rokotteelle ole.

Tekstejä Rokotusinfon sivustolla

Uutisvirta (2011)

(19.3.2013) Rokotteilla on vakaviakin haittoja: Rokote vei Joakim-vauvan

(31.10.2011) Dokumenttielokuva: The Greater Good

Rokotuskeskustelu ja rokotuskysymystä käsittelevä, erittäin suositeltava dokumentti on maksutta katsottavissa 5. marraskuuta asti. Elokuvan DVD on myynnissä mercola.com -sivustolla 10 dollarin hintaan. Elokuvan sivustolta löytyy lisätietoa elokuvasta. Myös Mercola on julkaissut tietoa elokuvasta. Elokuvassa on mm. haastateltu Diane M. Harperia, joka on ollut kehittämässä HPV-rokotetta ja nyt varoittaa sen holtittoman käytön ja mainostuksen riskeistä. Elokuvassa haastatellaan monia lääkäreitä, niin rokotuksia puolustavia kuin niitä kohtaan kriittisiäkin.

Dokumentin nimi tulee sanoista "Suuremman hyvän vuoksi" ja viittaa ajatukseen, että enemmistön hyvinvoinnin vuoksi uhrataan joidenkin, rokotteista haittoja saavien hyvinvointi.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on suositellut HPV-rokotetta rokotusohjelmaan. THL:n suosituksen laatineen 13-jäsenisen työryhmän jäsenistä valtaosa raportoi sidonnaisuuksia HPV-rokotteiden valmistajiin. Alan yleisestä käytännöstä ja omien johtajiensa (Terhi Kilpi ja Juhani Eskola, Lääkärilehti 37/2010) linjauksista poiketen THL ei julkistanut näitä sidonnaisuuksia raportissaan. Rokotusinfo on julkistanut sidonnaisuusilmoitukset verkkosivuillaan. Yhdistys on hankkinut sidonnaisuusilmoitukset julkisuuslain nojalla. Lisätietoa tiedotteessa Rokotusinfo: THL:n lääkeyhtiöyhtiösidokset edelleen ongelma.

Elokuvassa on kuvamateriaalia siitä, kuinka USA:ssa rokotusten pakollisuuden toteuttamista viedään eteenpäin poliisikoirien ja aseistettujen poliisien avulla. Sama saattaa olla edessä Suomessa, mikäli THL:n rokoteturvallisuuslääkärin Hanna Nohynekin hyökkäys roketteiden vapaaehtoisuutta vastaan on merkki yleisemmästä poliittisesta tavoitteesta ja mikäli kansalaiset eivät asetu pyrkimyksiä vastaan.

(31.10.2011) Tiedote 31.10.2011: Rokotusinfo: Rokotteilla on vakaviakin haittoja

Kausi-influenssarokote ja imukudossyöpä * MPR-rokote ja autismi * Tuberkuloosirokote ja tuberkuloosi * Hepatiitti B -rokote ja MS-tauti * (Sokeripala)poliorokote ja halvauttava hermostollinen sairaus * Laki velvoittaa kertomaan rokotteiden riskeistä

(27.10.2011) Tutkimus: Influenssarokote yhteydessä lisääntyneeseen non-Hodgkinin lymfoomaan

Tutkimus pyrki selvittämään eri rokotteiden ja non-Hodgkinin lymfooman mahdollisia yhteyksiä. Tulosten mukaan poliorokotteen ja isorokkorokotteen saaminen oli yhteydessä vähäisempään non-Hogdinin lymfooman esiintymiseen, influenssarokotteen saaminen puolestaan oli yhteydessä lisääntyneeseen riskiin. Yhteydet vaihtelivat lymfooman histologisen tyypin mukaan.

Duodecimin terveyskirjasto.fi:n artikkelin mukaan non-Hodgkinin lymfooma on aiemmin yhdistetty apinaperäiseen SV40-virukseen, jonka tartuntatie ihmiseen on artikkelin mukaan ollut aiemmin käytössä ollut poliorokote, joka sisälsi rhesusapinan munuaissoluista tuotettuja eläviä soluja.

(27.10.2011) Kirjeenvaihtoa: Kantelu Julkisen sanan neuvostoon 17.4.2011 ja päätös 26.10.2011

(4.4.2011) Britannia: Sikainfluenssa ja narkolepsia: GlaxoSmithKline: Johtopäätöksiä (yhteydestä) ei voida tehdä, Viranomaiset: Hyödyt ylittävät mahdolliset haitat]

Daily Mail kertoo ensimmäisestä julkisesta sikainfluenssarokotteen aiheuttamaksi epäillystä narkolepsia/katapleksia -tapauksesta. Uutisen mukaan sikainfluenssarokotteen valmistajan GlaxoSmithKlinen edustaja kommentoi: "johtopäätöksiä ei voida tehdä ja mitään muutoksia Pandemrix-suositukseen ei ehdoteta". Lääkkeitä valvova viranomainen kommentoi: "Rokottamisen hyödyt ylittävät kaikki mahdolliset haitat." Uutisen mukaan kuusi miljoonaa ihmistä Britanniassa on saanut sikainfluenssarokotteen.

(4.4.2011) Keskustelu jatkuu (sikainfluenssa, rokotteet)

Kirjoitus käsittelee kysymystä, miksi THL nosti yhden tuhkarokkotapauksen näin laajasti esille. Kirjoituksen mukaan muistutus ja varoitus taudista oli paikallaan.

Web-toimittajan kommentti: THL:n tietojen perusteella tuhkarokon alkuperä on epäselvä ja se on mahdollisesti peräisin ulkomailta, ei todennäköisesti kuten Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja kirjoittaa. THL:n Petri Ruudun mukaan lapsi oli käynyt Latviassa ja Ruotsissa, ja Ruudun mukaan kuten Suomessakin, myös näissä maissa tuhkarokon esiintyminen on hyvin harvinaista.

(31.3.2011) Turun Sanomat: Viranomaisilla ei ole tietoa potilasturvallisuuden tilasta

"- Suomessa ei ole olemassa koko maan kattavaa potilasturvallisuuden tietokeskusta vaan kaikki tieto on hajallaan. Osa on Valvirassa ja osa aluehallintovirastoissa. Lisäksi tietoa on paljon Potilasvakuutuskeskuksessa, Kelassa ja THL:ssä. Kukaan ei kokoa niitä yhteen, Henriksson selvittää."

(27.3.2011) Keskustelu jatkuu

Entä Viro, jolla ei ollut varaa lainkaan hankkia rokotetta, ei sieltä ole uutisoitu hälyttäviä sikainfluenssakuolemia. Tai Puola, johon ei tarkoituksellisesti hankittu rokotetta, koska ei katsottu sen olevan riittävän turvallinen, onko siellä tapahtunut massakuolemia? Nohaynek vähättelee 73 (nyt jo siis 16 enemmän kuin tammikuussa 2011) narkolepsiatapausta, kuinka monta vakavaa loppuelämän parantumatonta sairautta asiantuntijat oikein voivat pitää hyväksyttävänä, vaikka ei oikeasti edes tiedetä estettiinkö rokotuskampanjalla yhtään kuolemaa Suomessa?

"Narkolepsia on vakava tauti, ja siihen sairastuneiden lasten ja heidän omaistensa tuska ja ahdistus on suuri. Tästä syystä on ihan oikein, että meitä päätöksentekijöitä vaaditaan vastuuseen. Vaikka vastuullisten osoittaminen ja korvausten maksaminen ei sinänsä poista perheiden hätää tai lievitä sairautta, avoimessa yhteiskunnassa tällaiset asiat on käytävä perusteellisesti läpi.

Meidän on rohjettava tehdä oikeat kysymykset ja vastattava niihin avoimesti. Tässä muutama kysymys, jonka olen asettanut itselleni, ja vastaukset, joihin tässä vaiheessa olen päätynyt."

Kts. myös palaute ko. kirjoitukseen.

(16.3.2011) Seminaari: Infektiot & Rokotteet`11

"THL:n Terhi Kilpi ja Hanna Nohynek: Miten kohtaat rokotuskielteisen potilaan?

Mitä tuloksia on pandemrixin ja narkolepsian yhteydestä? Entä miten haittavaikutuksista tulisi raportoida tai kuinka kohdata rokotuskielteinen potilas? Infektiot & Rokotteet'11 -seminaari ottaa kantaa ajankohtaisiin ja kiperiinkin kysymyksiin mm. THL:n Terhi Kilven ja Hanna Nohynekin johdolla."

Tapahtumaan osallistuminen maksaa 600-700 e + alv.

(16.3.2011) Yle Akuutti: Rokoteohjelma kestää tyrskyt

(15.3.2011) Turun Sanomat: Onko narkolepsia vain jäävuoren huippu? (mielipide)

"Omassa tuttavapiirissämme olemme saaneet kuulla kuluneen vuoden aikana neljällä lapsella/nuorella puhjenneesta epilepsiasta ja iäkkään henkilön äkillisesti kehittyneestä vaikeasta dementiasta. Nämä voivat luonnollisesti olla sattumaa, mutta neurologisten sairauksien ilmaantuvuus rokotteen jälkeen lienee asiantuntijoiden "top ten" selvityslistalla?"

(14.3.2011) Topnews USA: Sanofi Aventis vetää 200 000 annnosta Hib-rokotetta markkinoilta

- Japanissa hyllytettiin yhtiön Hib-rokote. Viiden lapsen kuolemilla on havaittu ajallinen yhteys rokotteeseen. Nyt lääkeyhtiön päättämä 13 rokote-erän poisveto on seurausta siitä, että kahdessa ruiskussa havaittiin vierasaineita. Uutisen mukaan yhtiö kertoo, että saastumisen on täytynyt tapahtuva valmistusprosessissa.

(11.3.2011) Iltalehti: Poliisi tutkii sikainfluenssaan sairastuneen 8-vuotiaan menehtymistä rikoksena

"Henkilöitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksesta.

Äiti soitti useita kertoja Länsi-Pohjan keskussairaalaan, mutta sairasta tyttöä ei missään vaiheessa huolittu lääkäriin, ei edes tuntia ennen hänen kuolemaansa.

Tornion terveyskeskuksessa asiaan ei suhtauduttu paremmin. Oireita ei otettu vakavasti, vaikka äiti käytti lasta siellä kuolinpäivänä. Marraskuisena yönä tyttö kuoli omaan sänkyynsä äidin valvoessa vierellä.

Poliisi odotti tutkinnan käynnistämistä toista vuotta, sillä ensin piti odottaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran käsittelyn päättymistä. Valvira selvitti mitä hoitoa tytölle oli annettu ja miten oli toimittu."

(11.3.2011) Sosiaali- ja terveysministeriö (tiedote): Lääkevahinkovakuutus vastaa ensisijaisesti narkolepsiakorvauksista

""Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportissa julkaistujen tulosten mukaan rokote myötävaikutti narkolepsian puhkeamiseen. Tämän perusteella on kohtuullista, että korvauksia maksetaan", Risikko totesi tilaisuudessa.

Korvausten arviointi tehdään lääkevahinkovakuutuksen käytäntöjen mukaan. Koska rokote oli vakuutettu, ensisijaisesti korvausvelvollinen on lääkevahinkovakuutus, josta Suomessa vastaa Lääkevahinkovakuutuspooli. Poolin päätösten jälkeen arvioidaan valtion rooli korvauksissa."

Web-toimittajan kommentti: Toisin sanoen näyttää siltä, että korvauskäsittely kestää luultavasti vähintään ensi vuoteen, eikä ministeri Risikon lupaus korvausten kiirehtimisestä ole toteutumassa. Vrt. Rokotusinfon tiedote 10.3.2010:

"Peruspalveluministeri Paula Risikko lupasi eduskunnan kyselytunnilla 3. helmikuuta ottaa asiakseen korvausten kiirehtimisen, ja arvioi silloin, että Lääkevahinkovakuutuspoolin silloin arvioima elokuu korvausten käsittelyn ajankohtana on "aivan liian myöhään".

Rokotusinfo ry:n mukaan tämän jälkeen ministeri ja THL:n johto ovat kuitenkin vedonneet Lääkevahinkovakuutuspoolin ratkaisuihin, ja näyttää että Risikon lupaus kiirehtimisestä on vaarassa jäädä toteutumatta. Lääkevahinkovakuutuspoolin arvio korvausten käsittelyn aloitusajankohdasta on siirtynyt myöhemmäksi, vuoden loppuun, ja ministeri Risikko on kommentoinut julkisuuteen, että valtio odottaa Lääkevahinkovakuutuspoolin ratkaisuja."

Lääkevahinkovakuutuspooli on helmikuussa tiedottanut alkavansa ratkaisemaan hakemuksia vasta kun suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset valmistuvat - Aamulehdessä lääkevahinkovakuutuspoolista arvioitiin helmikuun puolivälissä, että tämä tapahtuisi ehkä vuoden loppuun mennessä.

(11.3.2011) Smocka (s. 3): "Vaccinens risker döljs för föräldrarna"

(11.3.2011) Punnittuja puheenvuoroja: Rokotehaitat selvitettävä perusteellisesti

"Narkolepsiaan sairastuneen lapsen isänä olen sitä mieltä, että rokotushaitat Suomessa on selvitettävä perusteellisesti koko 2000-luvun ajalta.

On ällistyttävää, että sadat lapset saavat aivovaurioita, vakavan tuberkuloosin, ADHD:n ym. ja lapsia jopa kuolee rokotteisiin, mutta kukaan ei edes tutki asioita saati kanna vastuutaan. Jo Suomen lakien mukaan vastuu kuuluu viranomaisille, puhumattakaan yleisen edun ja turvallisuuden ylläpidosta, minkä olemme aina luulleet olevan juuri THL:n velvollisuus. "

(11.3.2011) Yle: Sikainfluenssarokotteen narkolepsiahaittapahtumia nyt 69, haittatapahtumia yhteensä 900, joista 182 vakaviksi luokiteltuja.

(10.3.2011) Yle: WHO saa kovat nuhteet sikaflunssan tiedotuksesta

"WHO oli tärkeässä roolissa vuosina 2009 - 2010, kun maailmalla riehui H1N1-sikainfluenssa. WHO julisti taudin pandemiaksi, mikä johti voimakkaisiin toimiin taudin torjumiseksi. Monissa maissa ihmisiä mm. painostettiin ottamaan rokote.

Asiantuntijat moittivat YK-järjestöä epäonnistuneesta tiedottamisesta. Järjestö ei kyennyt antamaan oikea-aikaisia ohjeita kansallisille terveysviranomaisille.

Järjestön internet-sivuilla oli mm. erilaisia määritelmiä sille, milloin tautiepidemia määritellään pandemiaksi."

"Monilla WHO:n johtajilla oli kytköksiä lääkeyhtiöihin."

(10.3.2011) Tiedote: Rokotusinfo: Narkolepsiakorvauksissa ei pidä viivytellä - ministeri Risikon tulee toimia lupauksensa mukaan

"Peruspalveluministeri Paula Risikko lupasi eduskunnan kyselytunnilla 3. helmikuuta ottaa asiakseen korvausten kiirehtimisen, ja arvioi silloin, että Lääkevahinkovakuutuspoolin silloin arvioima elokuu korvausten käsittelyn ajankohtana on "aivan liian myöhään"."

"Rokotusinfo ry:n mukaan tämän jälkeen ministeri ja THL:n johto ovat kuitenkin vedonneet Lääkevahinkovakuutuspoolin ratkaisuihin, ja näyttää että Risikon lupaus kiirehtimisestä on vaarassa jäädä toteutumatta. Lääkevahinkovakuutuspoolin arvio korvausten käsittelyn aloitusajankohdasta on siirtynyt myöhemmäksi, vuoden loppuun, ja ministeri Risikko on kommentoinut julkisuuteen, että valtio odottaa Lääkevahinkovakuutuspoolin ratkaisuja."

(10.3.2011) BBC: Nature-lehden artikkelin mukaan valtioiden tulisi aloittaa rokotuskampanja H2N2-influenssaa vastaan

Uutisen mukaan Nature -lehden artikkelin kirjoittajat katsovat, että H2N2-virus voi aiheuttaa sikainfluenssa -nimellä tunnetun H1N1(v) -viruksen tapaan pandemian. Uutisen mukaan yhdysvaltalaiskirjottajien artikkeli kertoo, että rokottaminen nyt voisi säästää miljardeja dollareita. Artikkelin mukaan turvallinen rokote on jo olemassa - 1960-luvulla lopetettiin H2N2-rokotteen käyttö.

(9.3.2011) Yle: Lääketeollisuuden ja tutkijoiden kytkökset usein hämärän peitossa

"Lääketeollisuuden rahoittamat lääketutkimukset päätyvät usein firman kannalta suotuisiin tuloksiin. Tämän takia rahoituksesta ja tutkijoiden muista sidonnaisuuksista on mainittava tutkimuksissa. Uuden selvityksen perusteella nämä sidonnaisuudet kuitenkin sivuutetaan, kun lääketutkimuksista tehdään meta-analyysejä, monen tutkimuksen aineistot yhdistäviä katsaustutkimuksia."

"Tutkijat löysivät lisäksi seitsemän meta-analyysia, joiden jokainen tutkimus oli kokonaan tai osin lääkefirman rahoittama, tai sen tehneet tutkijat olivat taloudellisesti kytköksissä lääkkeen valmistaneeseen lääketehtaaseen. Näistä seitsemästä meta-analyysista kuitenkin vain yksi mainitsi tutkimusten sidonnaisuudet. "

(7.3./9.3.2011) Tiedote: Calmette-rokotehaitoista pyydetään onnettomuustutkintaa

Päivitys 9.3.: Nelosen uutisen video aiheesta

Aihetta käsittelee mm. Nelosen uutiset 7.3.2011 (kohta 06:45) - myös muissa medioissa asiaa käsitellään:

(16.2.2011/25.2.2011) THL: Tiedotuslehden (Tesso) jakelu uudistuu - verkkojakelu supistuu

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) muuttaa STM:n kanssa yhteisen tiedotuslehtensä jakelukäytäntöjä. THL:stä kerrotaan, että henkilökuntaa on supistettu, ilmaisjakelua vähennetään ja myös tiedotuslehden artikkelien julkaisua verkossa supistetaan. Tesso on aiempien kolmen lehden seuraaja: Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehden (Kansanterveys), Stakesin Dialogi- lehden ja sosiaali- ja terveysministeriön Socius.

Muutoksen johdosta esimerkiksi Tesso -lehden 1/2011 sisällysluettelossa mainittua artikkelia "Tarttuvat: Rokotusten haittaepäilyt" ei ole julkaistu verkossa. Sisällysluettelossa mainituista reilusta paristakymmenestä kirjoituksen nimestä vain neljä vie artikkeleihin, lisäksi toisaalta löytyy pääkirjoitus viidentenä.

Puheenjohtajan kommentti: Tämäkin toimi vaikuttaa johdonmukaiselta seuraukselta THL:n päätoimittaja Pekka Puskan noudattamasta linjasta, jonka mukaan laitokselle hankitaan mahdollisimman paljon ulkopuolista rahoitusta. Sellainen toiminta, johon ei paljon ulkopuolista rahoitusta saada, jää helposti taka-alalle. Tämä näyttää johtavan siihen, että perustehtävistä - joihin avoimen yhteiskunnallisen keskustelun edistäminen mm. tutkimuslaitoksen tulosten kertomisesta tiedotuslehdessä voitaneen lukea - nähtävästi joudutaan valitulla linjauksella tinkimään tai luopumaan yhdestä toisensa jälkeen. Rokotteisiin liittyen tällaisia ratkaisuja ovat olleet esimerkiksi terveyden hoidon ammattilaisille tarkoitetun rokotuksiin liittyvän puhelinneuvonnan supistaminen ja haittaseurannan jääminen taka-alalle niin että tuorein THL:n verkkosivuilta löytyvä tavallisten lapsuuden rokotteiden haittatilasto koskee vuotta 2008.

Onkohan THL:n ja STM:n päättäjien ajatus, että tiedotuslehden verkkojulkaisu uhkaisi lehden tilausmaksujen (25-38 euroa per vuosi) kertymistä? Vaikea uskoa, että tällainen ajatus olisi todella taustalla, mutta vaikea on keksiä muutakaan syytä tehdylle päätökselle. Päätöstä voisi verrata vaikkapa siihen, että Yleisradio päättäisi jatkaa ohjelmantekoa ja -hankintaa kuten ennenkin, mutta jakelukustannuksia säästäkseen jättäisi valtaosan ohjelmistaan lähettämättä ja tarjoaisi niitä vain myyntiin DVD-levyinä.

Päivitys 25.2.2011: Olemme saaneet kommenttikirjoituksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) tähän uutisvirran tekstiin liittyen. Alla on lainauksena siitä tähän uutisvirtamerkintään liittyvät pääkohdat. THL:sta esitetyn pyynnön johdosta julkaisemme THL:sta saamamme kirjoituksen myös lyhentämättömänä yhdessä alkuperäisen uutisvirran kirjoituksemme kanssa.

"Vuoden 2011 alussa Tesso-lehden verkkoversiota supistettiin ja lehti muuttui maksulliseksi muille kuin kohderyhmään kuuluville eli sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, päätöksentekijöille ja opiskelijoille. Muutosten syynä ovat lehden vähentyneet taloudelliset ja henkilöstöresurssit, joiden takia Tesson budjetti supistui 15 % ja lehti menetti valtion tuottavuusohjelman takia 0,5 henkilötyövuotta eli verkkoasiantuntijan työpanoksen. Päätökset siitä, millä tavalla supistukset vaikuttavat lehteen on tehty Julkaisuyksikössä, jolla on budjettivastuu Tessosta. THL:n pääjohtaja ei ole ollut osallinen päätöksiin.

Supistusten jälkeen Tesson verkkoversiossa julkaistaan toistaiseksi pääkirjoitus, kansliapäällikön kolumni sekä päätoimittajan valitsemat kirjoitukset, joihin viitataan lehdistötiedotteessa. Tehdyn linjauksen mukaan usean vakiopalstan juttuja ei julkaista supistetussa verkkolehdessä.

Viitaten rokotushaitta-aiheiseen juttuun toteamme, että painetussa lehdessä Tarttuvat-palstalla julkaistu kirjoitus on tarkoitettu ohjaamaan lukijoita THL:n verkkosivuille, mistä löytyy paljon enemmän tietoa aiheesta. Tarttuvat-palstan tarkoitus on alusta saakka ollut ensisijaisesti ohjata pelkkää paperilehteä lukevat etsimään syvempää tietoa verkosta. Jutun jättäminen pois Tesson verkkosivuilta ei siten ole vähentänyt THL:n verkkosivuilta saatavilla olevan tiedon määrää, vaan olisi ollut toistoa. Vastaava tieto löytyy THL:n rokotussivuilta."

"Tesson verkkolehti siirretään tämän vuoden aikana uudelle tekniselle alustalle, jolloin sisältö mietitään uudestaan ja samalla selvitetään onko tehtävään mahdollisuutta saada nykyistä enemmän henkilöresursseja. Toistaiseksi joudumme valitettavasti tyytymään supistettuun versioon."

"Tesson tilaustulot kattavat kaksi prosenttia lehden kokonaiskuluista. Ne eivät siten ole merkittävä rahoituslähde, eikä tilaustulojen kasvattaminen sinällään ole tavoitteena."

Maria Kuronen, Julkaisuyksikön päällikkö

Päivi Kapiainen, päätoimittaja, Tesso"

Puheenjohtajan kommentti: Hienoa, että asia mahdollisesti korjaantuu vielä tämän vuoden aikana. Yksi suoraviivainen ja käytännössä varsin toimiva ja kustannuksiltaan kohtuullinen tapa saattaa koko lehden sisältö sähköisenä yleisön luettavaksi saattaisi olla lehden PDF-version julkaiseminen tai muun näköisversion julkaiseminen verkossa. Näin on aiemmin tehty mm. Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehden (Kansanterveys) julkaisun kanssa. Käytettävyys ei tällöin kaikin osin yltäisi aiemmalle tasolle, mutta saavutettavuus olisi kuitenkin nykyistä parempi.

THL:sta saadussa kommenttikirjoituksessa viitataan rokotehaittojen osalta mahdollisesti rokotehaittojen yhteenvetoraportteja sisältävään THL:n verkkosivuun, jonne on helmikuussa ilmestynyt vuoden 2008 rokotehaittatietoja, joita käsittelemme tiedotteessamme 10.2.2011: Rokotusinfo ry: Tiedote: THL julkaisi rokotehaittailmoitustietoja vuodelta 2008: mm. kaksi kuolemantapausta.

(25.2.2011) WHO:n pääjohtajan puhe tammikuussa: Epäluottamusongelma on laajempi kuin vain influenssarokotteet

Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja kertoi tammikuisessa puheessaan, että yleisön taivuttaminen ottamaan rokotuksia on nykyään jopa vaikeampaa kuin pandeman aikaan. Pääsihteerin mukaan "yleinen epäluottamus on laajentunut muuallekin kuin pelkästään influenssarokotteisiin." Pääjohtajan mukaan "joudumme ehkä hyväksymään sen tosiasian, että yleiset rokoteturvallisuutta koskevat näkemykset voivat pysyvästi muuttua perusteettomien pelkojen johdosta sellaisiksi, että mikään määrä näyttöä ei voi muuttaa yleisön mieltä. Tämä on huolestuttava uusi kehityssuunta joka täytyy ottaa huomioon."

"In some cases, persuading the public to seek vaccination has become even more problematic than during the pandemic. As documented in the report on immunization, the problem of public mistrust extends well beyond influenza vaccines.

We may need to accept the fact that public perceptions about vaccine safety can be permanently changed by unfounded fears, to an extent that no amount of evidence can change the public´s mind. This is a worrisome new trend that needs to be addressed."

Web-toimittajan kommentti: Mitenkäs sitä sanotaankaan, "tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku". WHO:n pääjohtajan puheessa voi nähdä jonkinlaista tosiasioiden tunnustamisen alkua - epäluottamus myönnetään. Alkua pitemmällä asiassa ei tässä puheessa edetä - huolimatta esimerkiksi Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen raportista ja lukuisista muista arvioista, joiden mukaan WHO:n toimet olivat omiaan luottamuksen menettämiseksi, ei WHO:n pääjohtaja puheessaan käsittele sitä, mitkä syyt ovat luottamuksen menettämiseen johtaneet.

(25.2.2011) Tiedote 25.2.2011:Rokotuspolitiikan virheet pitää arvioida - haitalliseksi tiedetyn tubirokottamisen jatkaminen selvitettävä

"Rokotusinfo ry ja omaiset (6,7) kysyvät, miksi tubirokotteen haittoihin liittyen ei ryhdytty varotoimiin ja miksi virhearvioon johtaneita tapahtumia ei ole pääjohtaja Puskan vakuuttelusta huolimatta selvitetty.

Julkisuudessa on keskusteltu viime vuosikymmenen Calmette-rokotteen haitoista. Sadat vauvat kärsivät haittoja rokotteesta, josta oli Kansanterveyslaitoksen omankin arvion mukaan enemmän haittaa kuin hyötyä. (1,2) Rokotetta käytettiin neljän vuoden ajan, vaikka ensimmäiset varoitusmerkit olivat näkyvissä ja julkisuudessa jo puoli vuotta rokotteen käyttöönoton jälkeen (7). Kuolemantapauksiakin kirjattiin rokotteesta haittaa kärsineille. Virheen kohtalokkaita seurauksia olisi voitu vähentää ripeällä toiminnalla."

(24.2.2011) Iltalehti (paperilehti): "THL rypee rokotusskandaaleissa" - "THL:n ylijohtaja Juhani Eskola on kuitenkin varma, että systeemi toimii."

Iltalehti kertoo Calmette-rokotteen käytöstä vuosina 2002-2006. Noiden vuosien ajan rokotteesta oli enemmän haittaa kuin hyötyä, ja rokotehaittarekisteriin kirjattiin mm. useita kuolemantapauksia rokotteesta haittaa kärsineille.

Iltalehden artikkelin perusteella näyttää siltä, että THL:n rokotepuolen johtajat eivät kuitenkaan katso minkäänlaisia virheitä tapahtuneen, eikä THL:n rokotusohjelmayksikön päällikön mukaan ihmisten ole edelleenkään syytä miettiä, onko rokotteen ottaminen tarpeen tai mitä se voi aiheuttaa.

THL:n rokotusohjelmayksikön pällikkö Tuija Leino: "Kaikki kansallisessa rokotusohjelmassa olevat rokotteet ovat harkittuja sekä yksilö-että väestötasolla. Ei ole tarpeen miettiä kotona, onko rokotteen ottaminen tarpeen tai mitä se voi aiheuttaa - sellaisia rokotteita ohjelmassa ei ole, joita ei kannata ottaa." Vajaa viikko sitten THL:n rokoteturvallisuuslääkäri kertoi päinvastaista viestiä: Rokotukset ovat vapaaehtoisia - suomalaiset voisivat oppia ottamaan vastuuta ja kyseenalaistamaan. Tällöin kyse oli virheellisesti annetusta rokotteesta - kun jotain menee pieleen, THL:n tapa on siirtää vastuu vanhemmille.

Lehti kertoo, että rokotealan ylijohtajan Juhani Eskolan mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa "myönnetään tarvittaessa virheet ja muutetaan systeemiä". Calmetten tai Pandemrix-rokotteen suhteen virheitä ei ole myönnetty, joten nähtävästi niitä ei THL:n näkökulmasta ole tapahtunut.

Etelä-Saimaa -lehden (20. marraskuuta 2005) mukaan Terhi Kilpi arvioi jo marraskuussa 2005 BCG-rokotteen haittojen olevan hyötyjä suuremmat. Samassa haastattelussa hän kertoi, että BCG-rokotetta on tarkoitusta kuitenkin käyttää vielä vuoden 2008 alkuun asti. Rokotukset kuitenkin siirrettiin vain riskiryhmälle ilmeisesti tuberkuloosintorjuntayhdistys Filha ry:n puututtua asiaan ja mm. Iltalehden tänään raportoiman, vuonna 2005 tapahtuneen kuolemantapauksen tultua keväällä 2006 kirjatuksi haittarekisteriin.

Kun ilmeisesti virheitä ei THL:n näkemyksen mukaan ole tapahtunut, nähtävästi sitten enemmän haittoja kuin hyötyjä omaavan rokotteen käyttö oli tietoista ja suunniteltua (vrt. KTL:n ja nyttemmin THL:n rokoteosaston johtajan Terhi Kilven haastattelu).

(24.2.2011) Eduskunta: Kirjallinen kysymys rokotuspolitiikasta

Kysymyksessä arvioidaan mm. THL:n rokotusohjelmavalmistelua, joka ei kysyjän mukaan täytä mm. tiedotuksensa suhteen vaatimuksia jotka asioiden valmistelutyön tulisi täyttää:

"Yleisen rokotusohjelman ongelmaksi Suomessa on nähty ohjelman kehittäminen. Uusien rokotteiden liittämisen ohjelmaan ei ole olemassa ennalta määriteltyä prosessia, sen vaiheita ei ole selkeästi ja julkisesti määritelty, eikä prosessin kulusta anneta tietoa siten kuin valmistelutyössä nykynormien mukaan tulisi tapahtua.

Viimeisten vuosien aikana ohjelma on kyllä täydentynyt useammalla uudella lasten rokotteella, mutta arviointiprosessien kesto ja erityisesti useiden vuosien mittaiset viiveet prosessin aloittamisessa ovat saaneet osakseen runsaasti kritiikkiä. Tämän vuoden alusta rokotteiden hankintapäätökset siirrettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sosiaali- ja terveysministeriöön. Tämä muutos koskee kuitenkin käytännössä ainoastaan hallinnollista päätöstä julkisesta tarjouskilpailusta, mutta sillä ei ole vaikutusta varsinaisen arviointiprosessin aloittamiseen tai etenemiseen."

(24.2.2011) Ilta-Sanomat: Tubirokote vahingoitti satoja vauvoja

Aiheesta myös Rokotusinfon sivuilla: Calmette-aikajana, BCG-rokote, Tiedote: Tutkintapyyntö rokotehaitoista sekä KTL:n rahoituksesta, Tiedote: Vauvojen tubirokotteen laillisuus selvitettäväksi, Laillisuuskantelun asiakirjoja, Vanhempien yhdistys hämmästelee rokotelupakäytäntöä ja -tiedotusta.

(23.2.2011) Aamulehti: Äiti kertoo: Vauvani kuoli rokotteeseen) (Calmette-rokote)

(18.11.2010) Aamulehti: Tampereella tuore tuberkuloosiepäily

(13.9.2010) HS: THL:n Ruutu: Maahantulijoille tartuntatautiseula

"Ihmiset, jotka tulevat taudin korkean esiintyvyyden maista, olisi hyvä seuloa kattavasti. Maahantulovaiheen tarkastuksen lisäksi lääkärien olisi riskiryhmien kohdalla oltava valppaita, jotta myöhemmin puhkeava tauti voidaan tunnistaa", sanoo tutkimusprofessori Petri Ruutu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Uutisen mukaan pakolaiset ja turvapaikanhakijat seulotaan, mutta opiskelijoita ja työhön tulevia ei.

"Tässä on ilman muuta aukko. Seulonta pitäisi tehdä kaikille, jotka tulevat tänne kuukausiksi tai vuosiksi", Petri Ruutu sanoo.

Maahantulokäytäntöjä tartuntatautien suhteen säätelee kansainvälinen terveyssäännöstö International Health Regulations (IHR), johon Suomikin on sitoutunut.

(24.8.2010) Keskustelua: Epikriisi: Sikapandemian suuri syyllisjahti

(23.8.2010) Nelonen: Emilian syyte: Sikainfluenssarokote aiheutti keskenmenon

(23.8.2010) Huomionarvioisia asioita rokotehaitoista, narkolepsiasta, sikainfluenssarokotteesta ja riskin merkeistä

  • Mitä neurologit sanovat sikainfluenssan ajallisesta yhteydestä narkolepsiaan? Entä rokotteen ajallisesta yhteydestä narkolepsiaan? Mitä THL sanoo?
  • THL:n linja julkisuuteen narkolepsiaepäilyssä näyttää olevan kokolailla: Emme voineet tietää, kukaan ei voinut tietää, muutkin maat päättivät samoin (pääjohtaja Pekka Puska Nelosen TV-uutisissa 21.8.2010, rokoteosaston johtaja, GlaxoSmithKlinen toimeksiantaman rokotetutkimuksen vastuuhenkilö Terhi Kilpi MTV3 23.8.2010). Kuitenkin - Pandemrix-rokotteen valmisteyhteenvedossa kerrottiin, että tutkimustuloksia käytöstä raskaana olevilla ja lapsilla ei ole. Esim. Sveitsi päätti tämän vuoksi rajoittaa rokotteen käyttöä näissä ryhmissä, turvallisuuden vuoksi. Mitä tähän sanoi THL? Syytti Sveitsiä päätöksenteosta kauppapoliittisin perustein, vaikka THL:n rokoteosasto itse teki ja tekee edelleen tutkimuskauppaa Pandemrixin valmistajan kanssa, eli vastaanottaa miljoonia euroja GlaxoSmithKlinen tilaaman tutkimuksen toteuttamiseen. Esim. epidemiologi, rokotetutkimusten asiantuntija, Cochrane Collaboration Tom Jefferson varoitti jo vuosi sitten, että uusista rokotteista (huom. mm. Pandemrixin uusi adjuvantti) tulee aina odottamattomia haittoja. Riskeistä oli saatavilla ennakkotietoa, ja jotkut maat toimivat varovaisesti riskien johdosta. Suomessa THL ja STM toimivat toisin.
  • Calmette-rokotteen kohdalla jo vuonna 2003 ilmeni varsin runsaasti odottamattomia haittoja; rokotteen käyttämistä kuitenkin jatkettiin Kansanterveyslaitoksen päätöksellä näistä varoitusmerkeistä huolimatta. Lopputuloksena oli, että käytettiin neljä vuotta rokotetta, josta oli enemmän haittaa kuin hyötyä. 2000-luvulla Calmette-rokotteen seurauksena on ilmennyt useita kuolemantapauksia. Ellei historiasta opita, historialla on taipumusta toistaa itseään.

(23.8.2010) Aamulehti: Narkolepsiaan sairastuneille ei vielä korvauksia

(23.8.2010) MTV3: Asiantuntijan mukaan H1N1-rokotukset on keskeytettävä

"- Mielipiteeni on, että kun on selvä ajallinen yhteys, rokotetta ei tulisi käyttää ennen kuin meillä on tarkempi selvitys asiasta, toteaa neurologian dosentti, unitutkija Markku Partinen Helsingin uniklinikalta."

(23.8.2010) MTV3: Laaja selvitys WHO:n suhteista lääketeollisuuteen

Uutisen mukaan "Euroopan neuvoston asettama riippumaton asiantuntijaryhmä on ryhtynyt selvittämään, miten pandemialääkkeiden valmistajat mahdollisesti vaikuttivat WHO:n toimintaan, kun järjestö julisti sikainfluenssaepidemian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi kesällä 2009. Raportin odotetaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä."

(22.8.2010) Nelonen (TV-uutiset): Joakim-vauvan äiti syyttää THL:ää lapsensa rokotekuolemasta (teksti ja video)

Kyse on BCG- eli Calmette-rokotteen aiheuttamasta kuolemasta. Aihetta käsiteltiin myös Nelosen uutisissa klo 18.45 (katsottavissa verkossa uutisina ja erillisenä uutisjuttuna) ja mahdollisesti käsitellään myös 23.00. Asiasta on myös tekstimuotoinen uutinen Nelosen sivuilla, mm: "Joakimin äiti pelkää, että sikainfluenssarokote voi vaatia samankaltaisia uhreja kuin hänen poikansa."

Joakimin äiti Annika "Sundell toivoo, että Suomen rokotusohjelmasta käytäisiin perusteellinen keskusteltu. Sundellin mielestä viranomaiset ovat mitä suurimmassa määrin vastuussa Joakimin kuolemasta."

"- Kyllä vastuu on Kansanterveyslaitoksella ja rokoteosastolla. Äitinä minä luotin, että rokotukset ovat turvallisia, Sundell sanoo."

(21.8.2010) THL:n pääjohtaja Pekka Puska vastuusta ja rokotehaitoista, Nelosen uutiset video 21.8.2010

Toimittaja: "Oletteko te valmis henkilökohtaisesti tässä kantamaan minkäänlaista vastuuta, jos näitä tapauksia nyt paljastuu vielä enemmälti ja lisää haittavaikutuksia?"

Pekka Puska: "Niin, kysymys on siitä, että mitä vastuuta tässä otetaan. Me toimimme silloin parhaan tiedon perusteella, niinkuin muutkin maat - todennäköisesti tällä on voitu pelastaa suuri määrä ihmishenkiä. Se, että tuliko tässä yllättäviä sivuvaikutuksia rokotetteesta, selvitetään. Tämä on se elämä, jossa me terveydenhuollosta vastuussa olevat joudumme toimimaan."

Toimittaja: "Rokotusinfo perää nyt sitä, että nyt pitäisi tämä 2000-luvun alun Calmette-kampanjakin tutkia, ja siellä mahdollisesti ilmenneet nämä kuolemantapaukset ja haittavaikutukset. Miten te kommentoitte tätä?"

Pekka Puska: "No tätä asiaahan jatkuvasti selvitellään, ja minusta on hyvä, että kaikki mahdolliset epäilyt aina tutkitaan."

(21.8.2010) Nelosen uutiset (video): THL:n pääjohtaja Pekka Puska kommentoi sikainfluenssarokotteen haitaksi epäiltyä narkolepsiaa, BCG-rokotteen 2000-luvulla Suomessa aiheuttamia kuolemantapauksia ja muita haittoja sekä omaa vastuutaan.

(19.4.2010) YLE: Tuberkuloosirokotuksista luopuminen lisää imusolmuketulehduksia

(2.2./13.2.2010) Nelonen: Lapsi menehtyi Pirkanmaalla tuberkuloositartuntaan

Tampereen yliopistollisen sairaalan mukaan pirkanmaalainen pikkulapsi menehtyi tuberkuloosibakteerin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen viime kuussa. Lapsen tartunta oli peräisin tuberkuloosia sairastavalta aikuiselta, mutta sairaalan mukaan Pirkanmaalla ei kuitenkaan ole yleistä tuberkuloosivaaraa.

Tuberkuloosi on Suomessa nykyään varsin harvinainen. Alle 5-vuotiailla todetaan vuosittain vain yksi tai kaksi tautitapausta.

Päivitys 13.2.: YLE Tampereen mukaan tuberkuloosiin menehtyneen lapsen kanssa tekemissä olleiden mahdollisia tartuntoja selvitetään parhaillaan.

Ajankohtaista (-2009)

  • (5.3.2008) Turun Sanomat: Tampereen tuberkuloosiepidemia ei muuta rokotuskäytäntöjä - Rokotteen haitat suuremmat kuin hyödyt, lapsuusiän jälkeen annettavalla rokotuksella ei ole merkittävää tehoa, tuberkuloosirokotuksilla ei voida juuria tautia.
  • (25.2.2008) Helsingin Sanomat: Tampereella tuberkuloosiepidemia - neljä päihdeongelmaista sairastunut. Myös tuberkuloosirokotteesta eli BCG-rokotteesta kuuluu hiukan uutta - aiemmin rokotteen ollessa laajassa käytössä Suomessa arvioitiin, että n. yhdelle miljoonasta tai harvemmalle tulee rokotteesta (jopa kuolemaan johtava) yleisinfektio. Nyt Kansanterveyslaitoksen verkkosivun mukaan "Vaikeasti immuunipuutteinen lapsi voi saada BCG-rokotuksen seurauksena vakavan, jopa kuolemaan johtavan yleisinfektion. Tällainen ilmenee noin yhdellä lapsella 100 000 rokotettua kohti." Suomessa on 2000-luvulla tapahtunut rokotteen aiheuttama kuolemantapaus, jossa lapsella ei tällaista immuunipuutosta ole tutkimuksista huolimatta todettu.
  • (31.1.2008) BCG-rokotukset on keskeytetty Irlannissa rokotepulan vuoksi. Suomessa käytetään saman valmistajan rokotetta kuin Irlannissa. Ireland.com varoitti BCG-rokotteen saatavuusvaikeuksista jo lokakuussa ja kertoi syyksi että valmistaja (Tanskan seerumi-instituutti, SSI) oli joutunut "sääntelyllisiin vaikeuksiin".
  • (13.12.2007) Reuters: Kanada keskeyttää MPR-rokotukset kolmella rokote-erällä viiden henkiön saatua hengenvaarallisen anafylaksian Albertassa, käynnistää tutkimukset - uutisen mukaan Merckin rokotetta käytetään myös Euroopassa; Lääkelaitoksen rekisterissä on valmisteyhteenveto Aventis Pasteur MSD:n MMR II:lle
  • (31.10.2006) Oikaisu vakavista BCG-haitoista aiemmin esitettyyn: Rokotusinfon sivuilla Filha ry:n raportin luonnoksessa lainatuissa BCG-rokotteen haittaluvuissa ilmeisesti pilkkuvirhe: KTL:n rokoteturvallisuuslääkärin mukaan luutulehduslukema 10 per 10 000 rokotettua on ehdottomasti väärä; oikea suuruusluokka on 10 per satatuhatta. Sivuillamme on aiemmin lainattu Filha ry:n tuberkuloosintorjuntaohjelman luonnosta, jonka mukaan "... BCG-rokote aiheutti vuosina 2002-2004 nivustaipeen imusolmukeabskessin 1.5 lapselle 1 000 rokotettua kohti, luu- tai niveltulehduksen n. 10:lle ja muun etäisabskessin 1.5:lle 10 000 rokotettua kohti." Tähän lienee siis pujahtanut pilkkuvirhe. Ilmoitettujen haittojen määrät ovat myöhemmin Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehdessä esitetyn mukaan: luu- tai niveltulehduksia 9,8 per satatuhatta, muu etäisinfektio/paise 2,3 per satatuhatta, yleistynyt BCG-infektio 1,5 per satatuhatta ja kivestulehdus,kiveksen poisto 0,75 per satatuhatta. Lisäksi lieväksi katsottuna haittana on ilmoitettu imusolmuketulehdusta 1,5:llä per tuhat rokotetttua. Artikkelin mukaan ilmoitetut haitat ovat näilläkin luvuilla suunnilleen kymmenkertaistuneet aiempaan rokotteeseen verrattuna. Lukujen suhteen kannattaa muistaa, että yleensä lääkehaitoista ilmoitetuiksi arvioidaan tulevan vain pienen osan kaikista tapahtuneista haitoista.
  • (26.9.2006) Sosiaali- ja terveysminsiteriö: tuberkuloosiohjelma
  • (12.7.2006) Kansanterveyslaitos: BCG-rokotteen pistoskohta muuttuu 1.9.2006 - reiteen pistämisestä siirrytään valmistajan ohjeen mukaiseen olkavarteen pistämiseen
  • (25.5.2006) Tuberkuloosintorjuntaohjelma (luonnos) 13.4.2006: Kuolemaan johtanut BCG-infektio Suomessa. Imusolmukehaitta (abskessi) 1,5 per tuhat rokotettua, luu- tai niveltulehdus yhdelle per tuhat rokotettua, muu etäisabskessi 1,5 per 10 000 rokotettua. BCG-rokotteen pistoskohta vaihdetaan reidestä olkavarteen.
    "Euroopassa siirryttiin vuonna 2002 heikon kannan BCG-rokotteesta vahvan kannan BCG-rokotteeseen. Rokotteen aiheuttamat haittavaikutukset ovat tämän jälkeen kymmenkertaistuneet. Kansanterveyslaitokselle tehtyjen rokotusten haittavaikutusilmoitusten perusteella vuonna 2002 käyttöön otettu Tanskan Statens Seruminstitutin valmistama BCG-rokote aiheutti vuosina 2002-2004 nivustaipeen imusolmukeabskessin 1.5 lapselle 1 000 rokotettua kohti, luu- tai niveltulehduksen n. 10:lle ja muun etäisabskessin 1.5:lle 10 000 rokotettua kohti. Lisäksi kahdella vuosina 2002-2004 rokotetulla lapsella on todettu yleistynyt tai muuten erityisen vaikea BCG-infektio. Toinen näistä tapauksista johti kuolemaan. Koska luu- ja niveltulehdusten sekä muiden etäisinfektioiden itämisaika on pitkä, keskimäärin 14 kk, haittavaikutusten näin voimakas lisääntyminen on selvinnyt vasta kevään 2006 aikana. On selvää, että BCG-rokotusten haittavaikutusten kymmenkertaistumisen myötä rokotusohjelman hyöty-haitta -suhde on ratkaisevasti muuttunut."

    Rokotusinfon huomautukset: Yllä mainitun kuolemantapauksen lisäksi haittarekisteriin on 2000-luvulla kirjattu kaksi muuta BCG-rokotteesta haittoja saaneen kuolemaa, lisäksi yksi tiedossa oleva tapaus on vielä kirjaamatta. FILHA:n ja Kansanterveyslaitoksen yhteisen luonnoksen lainauksen (yllä) mukaan etäisinfektioita on siis havaittu 115 per satatuhatta, Kansanterveyslaitoksen tiedote taas kertoo esiintyvyyden olevan 14 per satatuhatta. HUOM! LISÄYS 30.10.2006: KTL:n rokoteturvallisuuslääkärin mukaan luku 10 per 10 000 luutulehdusten määränä on ehdottomasti väärä.
  • (25.5.2006) Calmette-aikajana: rokotteen käyttöön liittyviä tapahtumia 2000-luvulla Suomessa
  • (19.5.2006) Kansanterveyslaitoksen tiedote vanhemmille tuberkuloosijoukkorokotuksista luopumisesta
  • (19.5.2006) Kansanterveyslaitos: Tubirokotteen haitat väestössä suuremmat kuin hyödyt. Joukkorokotuksista tuberkuloosirokotteella luovutaankin jo 1.9.2006 - haitat lisääntyneet siinä määrin, että haitat ylittävät jo hyödyt väestössä, jossa tuberkuloosin esiintyminen on harvinaista. Rokotusinfo ry kanteli vuonna 2003 oikeuskanslerille ilman myyntilupaa käytettävän rokotteen haittavaikutuksia valmistajan ohjeen mukaan lisäävästä käyttötavasta, tiedottamisen puutteesta ja myyntiluvattomuudesta. YLE Akuutti 8.11.2005 (TV2 klo 18.20): Calmette-rokotteesta luovutaan? - asiaa myös rokotteen aiheuttamista haitoista.
  • (28.10.2005) KTL: KTL:n asettaman Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suositus tuberkuloosirokotuksista - siirtyminen tapahtuisi vuoden 2008 alusta alkaen.
  • (29.8.2005) Arvio: Joukkorokotukset BCG-rokotteella Suomessa loppuvat parin vuoden sisällä. Sanomalehti Pohjalaisen artikkelissa haastateltu valtakunnallista tuberkuloosintorjuntaohjelmaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, dosentti Kari Liippo arvioi, että rokote lopetetaan parin vuoden sisällä. Dosentti Liipon mukaan aiheesta keskusteltiin kiivaasti 2002, kun uusi rokkoaine pahensi komplikaatioita. Liippo arvioi, että massarokotuksista luopuminen tulee aiheuttamaan muutaman tuberkuloositapauksen, mutta että samalla säästetään haittoja (joita yhä esiintyy) ja kustannuksia.

    Samassa artikkelissa haastateltu Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston johtaja jarruttelee, sanoen että kiire rokotuksesta luopumisessa Ruotsissa johti kolmeen aivokalvontulehdukseen. Pohjalaisen artikkelin mukaan Ruotsi luopui rokotuksista 30 vuotta sitten. Rokoteosaston johtajan mukaan luopuminen tapahtuu joka tapauksessa viidessä vuodessa ja riskiryhmille (esim. lähipiirissä tuberkuloosia) rokotteita edelleen tarjotaan. Asiaa uutisoi myös YLE Uutiset: Tuberkuloosirokotuksista luovutaan
  • (31.5.2005) Oikeuskanslerin ratkaisu Calmette-rokotteen laillisuudesta odotettavissa lähiviikkoina! Julkaisemme sivuillamme kanteluun liittyviä asiakirjoja asian yleisen rokotus- ja lääkepolitiikkaan ja tiedonsaantioikeuteen liittyvän merkityksen vuoksi.
  • (30.5.2005) Onko lapsesi tai lapsenlapsesi kärsinyt Calmette-rokotteen seurauksena imusolmuketulehduksesta tai muusta pitkäaikaisesta haitasta? Jos haluat keskustella toisen samassa tilanteessa olevan kanssa, katso muut yhteystiedot
  • (27.12.2004) Oikeuskanslerinvirasto: Calmette-rokotekantelun ratkaisu ensi vuoteen. Rokotusinfo ry:n 19.11.2003 jättämän kantelun ratkaisu siirtyy vuoteen 2005. Kantelu koskee elokuusta 2002 tammikuuhun 2004 tapahtunutta myyntiluvattoman Calmette-rokotteen jakelua, käytön suosittamista, pistoskohtaa ja tiedotusta. Kanteluun liittyvää kirjeenvaihtoa
  • (20.12.2004) Hengitysliitto / Hyvä Hengitys 6/2004: Lasten tuberkuloosirokotuskäytäntö muuttumassa - Jatkossa vain riskiryhmät rokotetaan
  • BCG-rokotetta vain riskiryhmille - BCG-rokotteesta kaikille tarjottuna ei ministeriön päätöksen mukaan luovuta vielä muiden tarjottavien rokotteiden muuttuessa v. 2005 alussa. On kuitenkin tarkoitus aktiivisesti pyrkiä siirtymään vain riskiryhmien rokottamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnosta 5.5.2004: "Kansanterveyslaitoksen asettama Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ehdotti raportissaan ja esityksessään lasten ja nuorten uudistetuksi rokotusohjelmaksi 11.12.2002 vastasyntyneiden BCG-rokotusta jatkettavaksi toistaiseksi kuitenkin siten, että aktiivisesti pyritään siirtymään riskiryhmien rokotuksiin." ja edelleen: "Tartuntatautien neuvottelukunta suositteli kokouksessaan 7.5.2003 Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suosituksen noudattamista."
  • (3.6.2004) Tubirokotteen pistoskohta edelleen valmistajan ohjeesta poikkeava. Lähinnä vastasyntyneille tarjottavan BCG- eli Calmette- rokotteen tavallinen pistoskohta Suomessa on edelleen valmistajan ohjeesta poikkeava, myyntiluvan myöntämisen myötä myös suomalaisen hyväksytyn myyntiluvan mukaisesta valmisteyhteenvedosta poikkeava. Kansanterveyslaitos ohjeistaa valmistajan ohjeista poikkeavan pistoskohdan mm. Rokottajan käsikirjassaan. Kansanterveylaitoksen mukaan sekä aiemman rokotteen että nykyisen rokotteen valmistajan mukaan Kansanterveyslaitoksen ohjeistama pistoskohta on yhteydessä suurempiin haittoihin kuin valmistajan suosittama, mutta Kansanterveyslaitos ei etsinnöistä ja tietopyynnöistä huolimatta ole löytänyt tutkimustietoa pistoskohdan vaikutuksesta haittoihin.
  • (2.6.2004) Lääkelaitos: Tabu 2/2004: tuberkuloosirokote - Myyntiluvan saanutta BCG Vaccine SSI -rokotetta käsittelevä kirjoitus. Rokotteen valmisteyhteenvedon mukainen pistoskohta on olkavarsi.
  • (19.5.2004) BCG-massarokotuksista luopuminen etenee - Länsi-Savo -lehdessä 13.5. 2004 haastatellun Kansanterveyslaitoksessa työskentelevän rokotusohjelman uudistuksen koordinaattorin mukaan Suomessa siirryttäneen vain riskiryhmien rokotuksiin todennäköisesti siinä vaiheessa, kun kehitteillä oleva tuberkuloosin torjuntajärjestelmä on valmis. Yhtenä harvoina länsimaista Suomessa vielä harjoitetaan vastasyntyneiden massarokotuksia BCG-rokotteella. Rokote ei suojaa tuberkuloosilta, mutta sillä tavoitellaan suojaa vaikeita tautimuotoja vastaan.
  • (8.3.2004) Calmette-rokotteelle myyntilupa. Lääkelaitoksen myyntilupatiedotteen 2/2004 mukaan pääasiassa vastasyntyneillä käytetylle, eläviä tuberkuloosibakteereja sisältävälle rokotteelle BCG Vaccine SSI on noin puolitoista vuotta kestäneen myyntiluvattoman kauden jälkeen myönnetty helmikuussa myyntilupa numero 18550. Rokotteen valmisteyhteenvetoa ei löydy Lääkelaitoksen tietokannasta.
  • (23.6.2003) YLE Aamu-TV tiistai 24.6.2003: Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston johtaja vastaa Calmette-haittavaikutuksia koskeviin kysymyksiin
  • (17.6.2003) Etelä-Suomen Sanomat 16.6.2003 kirjoittaa laajasti tubirokotteesta: Uusi tubirokote moninkertaisti vauvojen ja vanhempien vaivat - "Välinpitämättömyyttä ja huolimattomuutta" - Onko valmistajan ohjeita rokottamisesta noudatettu? - Samuel itki yötä päivää - "Turha lähteä lietsomaan hysteriaa"
  • (5.6.2003) Rokotusinfo ry: Päivitetty kooste esillä olleesta: Vauvojen tuberkuloosirokotteen eli calmette- eli BCG-rokotteen haitat ja pistoskohta- ja myyntilupa-asiat
  • (3.6.2003) Kansanterveyslaitoksen ja Turun yliopiston rokotusammattilaiset vastaavat kritiikkiin: Helsingin Sanomien Mielipide -palstan kirjoitus 3.6.2003
  • (3.6.2003) Tubirokotteen pistoskohta valmistajan ohjeesta poikkeava. Käytössä olevan vastasyntyneille tarjottavan Calmette- eli BCG-rokotteen pistoskohdasta keskenään poikkeavia ohjeita. Suomalaisen rokotetta välittävän Kansanterveyslaitoksen ohjeen mukaan rokote pistetään vasemman reiden ulkosivulle, kun taas tanskalaisen valmistajan valmisteyhteenvedon mukaan pistoskohta on olkavarsi. Vielä vuonna 2002 Suomessa käytetyn aiemman Evansin BCG-rokotteen pistoskohdassa oli samankaltainen ero Suomessa ja muualla noudatetun käytännön välillä - pakkauksessa olevassa englanninkielisessä selosteessa pistoskohta oli olkavarsi ja jalkaan pistämisestä sanottiin, että sitä ei suuremman haittavaikutusten määrän vuoksi suositella, kun taas Suomessa hyväksytty valmisteyhteenveto antoi pistoskohdaksi reiden. Olemme pyytäneet asiasta lisätietoja.
  • (3.6.2003) Käytössä olevalla BCG-rokotteella erityislupa, ei myyntilupaa. Kansanterveyslaitoksen välittämällä BCG Vaccine SSI -nimisellä tuberkuloosirokotteella ei ole lääkelain mukaista myyntilupaa Suomessa. Sen sijaan rokotteella on määräaikainen Lääkelaitoksen myöntämä erityislupa, jonka myöntämiseksi ei ole käyty Suomessa läpi varsinaiseen myyntilupaan vaadittavia teho- ja turvallisuustarkasteluja. Lääkelaitos on kehottanut hakemaan myyntilupaa. (tietojen lähde: puhelinkeskustelut Lääkelaitoksen henkilökunnan kanssa). Muualta saamiemme tietojen mukaan valmistaja on käynnistänyt myyntiluvan hakemisprosessin ja myyntilupaa haetaan tunnustamismenettelyn avulla. Lääkelaitoksen myyntilupia koskevan sivun mukaan tunnustamismenettelyssä hakemuksen käsittelyaika on 90 vuorokautta. Määräaikaisen myyntiluvan voimassaolo tietojemme mukaan päättyy elokuussa 2003, ja varsinaisen myyntiluvan odotetaan olevan voimassa vuoden lopussa.

    Lääkelain mukaan lääkevalmistetta saa myydä väestölle tai muutoin luovuttaa kulutukseen Lääkelaitoksen tai Euroopan unionin toimielimen luvalla. Lääkelaki säätää luvan myöntämisen edellytyksistä. Lääkelain mukaan Lääkelaitos voi myyntiluvan puuttumisesta huolimatta erityisistä sairaanhoidollisista syistä myöntää yksittäistapauksissa luvan lääkevalmisteen kulutukseen luovuttamiseen. Lääkeasetus sääntelee tarkemmin tällaisen erityisluvan myöntämistä.
  • (31.5.2003) Rokotusinfo ry: Kooste esillä olleesta: Vauvojen tuberkuloosirokotteen eli calmette- eli BCG-rokotteen haitat
  • (28.5.2003) Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston kommentteja kritiikkiin - Helsingin Sanomien uutinen 27.5. - Helsingin Sanomien uutinen 29.5. - Etelä-Suomen Sanomien artikkeli - BCG-rokotteen haittavaikutukset -tiedote KTL:n sivuilta, ennakkojulkaisu Kansanterveys -lehden v. 2002 rokotteiden haittavaikutuksia käsittelevästä artikkelista
  • (27.5.2003) Kansanterveyslaitos ja Päijät-Hämeen keskussairaala saavat kritiikkiä suhtautumisesta Calmette- eli tuberkuloosirokotteen seurauksena ilmenneisiin haittoihin: Helsingin Sanomat: mielipidekirjoitus 27.5.2003: "Tubirokotuksesta paljon murhetta"

Hyväksymisinformaatio

  • BCG Vaccine SSI: valmisteyhteenveto - Pakkausseloste
  • Lääkelaitokselle on 11.8.2005 saapunut myyntilupahakemus BCG-rokotteelle
  • Linkit-osiossa on linkkejä muiden maiden hyväksymisinformaatioon

Linkit

Haitat Lääkelaitoksen tilastosta

Taustaa

Tiedot on saatu Lääkelaitoksen haittavaikutusrekisteristä. Tietoja ei voida pitää määrällisesti eikä laadullisesti kattavina, eikä tietoja voi tulkita Lääkelaitoksen kannanotoksi lääkkeen ja haittavaikutuksen syy-yhteydestä. Eri lääkkeiden tai valmisteiden vertailu on oikeutettua vain poikkeustapauksissa.

Lääkelaitoksen haittavaikutustilastoon kirjatut havaitut tai epäillyt BCG-rokotteen erilaiset haitat 1974-2002 (osan vuotta), 2004:
  • Abscess
  • Anaphylactic shock
  • Anaphylactoid reaction
  • BCG infection
  • Infection TBC
  • Infection TBC, Rash
  • Injection site abscess
  • Injection site inflammation
  • Lymphadenopathy
  • Injection site reaction
  • Orchitis
  • Osteomyelitis
  • Osteitis tuberculous
  • Pain
  • Rash, Face oedema
  • Urticaria