Aiheeseen liittyy myös kirjoitus Kansanterveyslaitoksen (KTL) rokotuskriittisyyttä ja "rokotusten vastustamista" koskevasta viestinnästä

Julkaistu Aamulehdessä 2.12.2008 hieman lyhennettynä otsikolla "Rokotuksen haitoista myös tietoa", mm. lähdeviitte ei mukana.

Vastakkainasettelu johtaa harhaan

Aamulehdessä (25.11.) julkaistiin Tiina Leinosen kolumni rokotuksista ja "ilmaisesta" rokotusohjelmasta.

Kolumnin roolitus noudattaa tyypillistä vastakkainasettelua: "Virallista ja tieteellistä tietoa" edustaa rokottamiseen kehottava Kansanterveyslaitoksen (KTL) rokoteosasto, "virallista linjaa vastaan taistelee" tällä kertaa Rokotusinfo ry.

Vastakkainasettelu johtaa harhaan. Rokotusinfo ry ei kehota rokottamattomuuteen, vaan ajaa rokottamisen vapaaehtoisuuden ja tiedonsaantioikeuden toteutumista. Yhdistys pyrkii mm. verkkosivustonsa avulla tarjoamaan vanhemmille keinoja perehtyä rokotuksia koskevaan tutkimus- ja muuhun tietoon. Yhdistys toimii lainsäätäjän hyväksymien sääntöjen toteutumisen puolesta. Potilaslain tiedonsaantioikeuteen kuuluu oikeus saada tietoa myös haitoista ja riskeistä.

Rokotusohjelma ei ole ilmainen. Esimerkiksi tänä vuonna KTL:n rokoteosasto on julkistanut n. 50 miljoonan euron rokotehankinnat. Rokotteet kustannetaan verovaroin.

Kun raha on mukana, mukana on myös taloudellisten etujen ajaminen. Yhteiskunnan normaaleihin sääntöihin kuuluu, että eturistiriitoja pyritään välttämään mm. tehtäviä hajauttamalla. Näin on lainsäätäjä tehnyt myös rokoteasioissa. KTL on kuitenkin omavaltaisesti laajentanut toimintojaan mm. haittarekisterin pitämiseen ja rokotevalmistajien rahoituksella tehtäviin tilaustutkimuksiin.

Rokoteosasto on vastaanottanut vuonna 2007 lääkeyhtiöiltä enemmän rahaa kuin veronmaksajien rahaa budjettirahoituksena. (1) Kyse on samoista lääkeyhtiöistä joita KTL hankinnoissa kilpailuttaa. Eturistiriita on ilmeinen. Suurin rahoittaja on ollut rokotevalmistaja GlaxoSmithKline, jolta myös valtaosa tänä vuonna julkistetuista rokotetilauksista (mm. 36 miljoonan euron lintuinfluenssarokotehankinta) on tehty.

Mahdollisimman hyvien rokotteiden saatavilla olo on kaikkien etu. Rokotteita on kuitenkin hyödyiltään ja haitoiltaan erilaisia. Kansanterveyslaitos tiedotti vuonna 2006, että uudesta BCG-rokotteesta oli väestölle enemmän haittaa kuin hyötyä. Rokotetta käytettiin neljä vuotta.

Meillä ei ole varaa tuudittautua uskomaan, että mikä tahansa rokote jatkossakaan on aina hyödyiltään haittoja suurempi. On tärkeää tarkastella kutakin rokotetta kriittisesti omien ominaisuuksiensa perusteella. Rokotteiden ominaisuuksissa on merkittäviä eroja nyt ja epäilemättä tulevaisuudessakin. Taloudelliset sidokset vaarantavat rokotehuollon ja asiantuntijatoiminnan riippumattomuuden. Toivon että Aamulehti käsittelisi rokotuspolitiikkaa tästäkin näkökulmasta.

Jyrki Kuoppala
puheenjohtaja, Rokotusinfo ry

(1) http://www.rokotusinfo.fi/tekstit/ktl_roko_rahoitus_2007_html