Rokotusinfo ry
Tietosisältö:  Uutisvirta Kirjoitukset Rokotteet Rokotetutkimus Taudit Sivukartta Linkit Usein kysytyt kysymykset
Yhdistys: Tapahtumat Yhteystiedot Kysymyksiä ja vastauksia Liity! Tiedotteet Julkaisut Puheenvuoroja FinIP-tutkimus
> Kansanterveyslaitoksen (KTL) rokotuskriittisyyttä ja "rokotusten vastustamista" koskevasta viestinnästä

Rokotusinfo ry

Asiaan liittyy myös Vastine Kansanterveyslehden 8/2008 kirjoitukseen

Vastaanottaja: KTL:n rokotuksia koskevasta viestinnästä vastaavat

Kansanterveyslaitoksen (KTL) rokotuskriittisyyttä ja "rokotusten vastustamista" koskevasta viestinnästä

Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehdessä (Kansanterveys, 8/2008) julkaistiin artikkeli "Rokotuskriittisyys - viestinnän haasteita asiantuntijalle". Artikkelin tarkoitus näyttää olevan antaa ohjeita perheiden kanssa tekemisissä oleville terveydenhoitajille liittyen siihen, kuinka pitää pyrkiä kääntämään vanhemman päätös rokottamisen suuntaan.

Rokotusten vastustajat ja laumasuojan murtajat

Julkisen laitoksen tiedotuslehdessä ilmestyvältä kirjoitukselta odottaisi asiallisuutta, kansalaisten oikeuksien kunnioittamista ja asiasisällöltään paikkansapitävää tietoa. Tiedotuslehden artikkeli valitettavasti jää tästä kauas.

Artikkeli sisältää rokottamatta jättäviä ja "rokotusten vastustajiksi" leimattuja koskevia yksilöimättämiä ja vahvasti yleistäviä voimakkaita väitteitä. Artikkeli sisältää keskeisissä kohdissaan myös asiavirheitä.

Artikkelin luoma kuva Kansanterveyslaitoksen asenteesta rokotteiden vapaaehtoisuuteen ja rokotusten vaikutuksia koskevaan keskusteluun on hätkähdyttävä. Rokotusten vapaaehtoisuuden puolesta puhuvat tai rokottamattomuuden valitsevat maalataan ulkoapäin yhteisöön kohdistuvaksi uhaksi ja rokotteiden "vastustajiksi". Ainoana oikeana tiedonantajana näyttäytyy Kansanterveyslaitos. Asenne vaikuttaa totalitaristiselta.

Vaikka "vastustajien" ryhmän sisältö jää jossain määrin epäselväksi, yksi kohderyhmä ja syypää on selkeästi nimetty: "vanhemmat, jotka jättävät lapsensa rokottamatta". Lakisääteisesti rokotteet ovat kuitenkin vapaaehtoisia. Artikkeli jatkuu: "Heidän päätöksellään hyväksytään lapselle taudin riskit ja mahdollinen laumasuojan murtuminen."

Valitettavasti asenne ei rajoitu tähän artikkeliin. Toinen tuore esimerkki on Aamulehdessä 25.11.2008 julkaistu kolumni, jossa kerrotaan, että "Kansanterveyslaitoksessa [rokotusten vapaaehtoisuutta ja niihin liittyvää tiedonsaantioikeutta puolustavaa] Rokotusinfoa pidetään pakollisten rokoteohjelmien maista levinneenä etäispesäkkeenä."

"Kansanliikkeen" luonnehdinta ja dehumanisointi

Tiedotuslehden artikkelissa "Toimitussihteeriltä: Laumasta ja luottamuksesta" käytetään termiä "vapaamatkustaja". Rokotuskriittisyyttä käsittelevä artikkeli puolestaan on yleistävästi ja dehumanisoivasti "rokotuksia vastustavaan kansanliikkeeseen" leimattuja tuomitseva. Siinä esitellään neljäkymmentä vuotta Australiassa asunut Viera Scheibner määreellä "slovakialainen tutkija" mainitsematta tutkijan nimeä tai maata, jossa hän asuu. Tyyli rikkoo räikeästi esimerkiksi journalistin ohjeisiin kirjattua hyvää tapaa vastaan - ohjeisiin on kirjattu periaate, että etnistä alkuperää tai kansallisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti (1). Nimittely etäispesäkkeeksi - syöpään rinnastaminen - ei ole julkista terveydenhoitoa ohjeistavan laitoksen viestintään sopivaa asiatyyliä.

Asiavirheistä

Rokotuskattavuutta koskeva tieto on keskeinen asiavirhe artikkelissa, jonka mukaan "vain noin 100-150 lasta noin 58 000 syntyvästä jää vuosittain vaille vapaaehtoisia yleisiä rokotuksia."Kuitenkin KTL:n rokoteosaston julkaiseman tiedon mukaan influenssarokoteella rokotettiin vain 34 tai 43 prosenttia (laskentatavasta riippuen) ikäryhmän lapsista vuosina 2007-2008. (2). Muiden rokotteiden osalta kattavuusprosentti vaihtelee 96,6 ja 97,5 prosentin välillä, joka tarkoittaisi 25-34 lasta tuhannesta. Tämä tieto on niinikään KTL:n rokoteosaston julkaisemaa, joskin vuodelta 2003. (3)

Lukujen perusteella todellinen vaille vapaaehtoisia rokotuksia jäävien lapsien määrä on siis rokotteesta riippuen n. 83 000-95 000 influenssarokotteeen ja n. 1500-2000 muiden rokotteiden kohdalla.

Laumaimmuniteetti

Mitä tulee laumaimmuniteettiin ja "laumasuojan murtumisen" aiheuttamiseen, olisi suotavaa että tätäkin asiaa käsiteltäisiin asiallisesti ja tutkimusnäyttöön perustuen. Laumaimmuniteetti ei missään tapauksessa koske kaikkia rokotteita. Jäykkäkouristus on selkein esimerkki, siinä laumaimmuniteetilla ei ole mitään merkitystä. Kurkkumädän kohdalla laumaimmuniteetti ei myöskään toteudu, koska rokote ei estä kantajuutta. Hinkuyskä puolestaan on kattavista rokotuksista huolimatta viime vuosina lisääntynyt. Ehkä polion ja MPR-tautien kohdalla voitaisiin puhua laumaimmuniteetin merkityksestä, vaikka näidenkin tautien osalta (tuhkarokko ja polio) tiedetään tapauksia, joissa epidemia on ilmennyt 100%:n rokotuskattavuudella.

Lopuksi

Kaikenkaikkiaan maamme rokotuksiin liittyvää tiedottamista koskeva ohjeistus kaipaisi reipasta reivausta avoimempaan ja asiallisempaan, myös haittoja avoimesti käsittelevään suuntaan. Muutama vuosi sitten oli merkkejä oikeasta suunnasta, valitettavasti kehitys ei ole jatkunut. Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston vähintäänkin hiljaisesti suosima käytäntö jättää kertomatta rokotusten riskeistä etukäteen ja kuitenkin sälyttää vastuu haitan ilmetessä vanhemmille jälkikäteen on inhimillisesti julma. Näin erityisesti silloin kun on ollut kyseessä rokotuspolitiikassa tapahtunut virhearvio kuten BCG-rokote vuosina 2002-2006. Taloudelliset sidokset rokotevalmistajien ja rokotuspolitiikasta käytännössä päättävien tahojen välillä ovat omiaan lisäämään virhearvioiden riskiä.

Artikkelin viesti ja sen esittämät keinot vanhemman päätöksen kääntämiseen ovat potilaan oikeuksia sekä itsemääräämisoikeudenettä tiedonsaantioikeuden toteumisen suhteen ylenkatsovia. Viestin tekee erityisen arveluttavaksi KTL:n rokoteosaston auktoriteettiasema terveydenhoitajien suuntaan.

Toivomme Kansanterveyslaitokselta ja sen työn jatkajalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta asiallisempaa ja potilaan oikeuksia kunnioittavampaa viestintää kuin Aamulehden toimittajan kolumnista ja laitoksen tiedotuslehdestä 8/2008 ilmenevät lausunnot. Toivomme myös että rokotteiden ominaisuuksista ja haitoista kertomisessa voidaan siirtyä avoimempaan ja asiallisempaan suuntaan. Rokotuskattavuus ei romahtane, jos tutkimusnäyttöön pohjautuvaa asiatietoa rokotteiden hyötyjen ja haittojen punninnantueksi löytyy ja suhde on suotuisa hyötyjen suuntaan.

Jyrki Kuoppala
puheenjohtaja, Rokotusinfo ry

Marja Tuomela
varapuheenjohtaja, Rokotusinfo ry

(1) Journalistin ohjeet, https://www.journalistiliitto.fi/Resource.phx/sivut/sivut-journalistiliitto/pelisaannot/journalistinohjeet/uudet.htx

Lisäksi vähemmistövaltuutetun toimiston mukaan Suomessa "Kiellettyjä ovat muun muassa kansanryhmää koskevat vahvasti harhaanjohtavat ja yleistävät väitteet. Tällaisia ovat esimerkiksi väitteet, joiden mukaan tietty kansanryhmä syyllistyy tai on syyllistynyt rikoksiin. Yksittäiset henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin mutta tätä ei voi yleistää koskemaan koko kansanryhmää."

http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/intermin/vvt/home.nsf/pages/3710AFF6CE350CFFC22573930034BC10

Lain esitöiden (HE 55/2007) mukaan kansanryhmä voi määräytyä esimerkiksi yhteiskunnallisen aseman tai poliittisten näkemystenperusteella, joten "rokotuskriittiset" tai"rokotuksia vastustavaan kansanliikkeeseen" kuuluvat voivat olla lain suojan piirissä.

(2) http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/rokottajan_kasikirja/yleisen_rokotusohjelman_rokotteet/influenssarokotteet

(3) http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/rokottaminen/rokotuskattavuus/