Väitteitä ja vastaväitteitä rokotuksista

Katso myös Usein kysyttyjä kysymyksiä (ja vastauksia) rokotteista

Rokotuksia käsittelevissä kirjoituksissa ja keskusteluissa tulee usein esille samoja, yleisiä käsityksiä tai väitteitä ja vastaväitteitä. Olemme koonneet tänne niistä joitakin. Emme tässä yhteydessä ota kantaa väitteiden tai vastaväitteiden paikkansapitävyyteen, mutta pyrimme tarjoamaan lisätietolinkkejä joiden kautta asioihin voi perehtyä ja muodostaa oman käsityksen.

V: Suomessa käytetään vain myyntiin hyväksyttyjä rokotteita, tiukasti kansainvälisiä turvamääräyksiä ja valmistajan ohjeita noudattaen

VV: Suomessa on käytetty mm. vastasyntyneiden BCG-rokotetta ilman voimassaolevaa myyntilupaa (ts. rokote ei ennen käyttöönottoa käynyt läpi suomalaisen järjestelmän mukaista tehon ja turvallisuuden tarkastelua), ja edelleen tätä kirjoitettaessa huhtikuussa 2005 rokotteen käyttötapa poikkeaa valmistajan ohjeesta. Myös vasta-aiheiden osalta Suomessa on pitkään noudatettu löyhempiä käytäntöjä kuin esim. USA:ssa.

Lisätietoja:

• Rokotusinfo: calmette-haitat ja myyntilupatilanne

V: Rokotetutkimukset ovat riskittömiä, rokotteet jo pitkälle kehitettyjä ja lapsilla tehtäviin tutkimuksiin pyydetään aina vanhempien lupa.

VV: Useimmiten rokotetutkimuksissa nimenomaan selvitetään rokotteen tehoa ja turvallisuutta, jolloin järkevä suhtautuminen on ymmärtää, että tehosta ja turvallisuudesta ei tutkimusvaiheessa vielä ole niin paljon tietoa kuin sen jälkeen kun rokote on hyväksytty markkinoille. Valitettavasti Suomessa on tehty rokotetutkimuksia alaikäisillä jopa ilman vanhempien suostumusta, vieläpä koulussa alaikäisiä rokotetutkimuksiin värväten.

V:Monet taudit, joita vastaan rokotetaan, on saatua hävitettyä tai vähenemään nimenomaan rokotuksin.

VV:Katsomalla sairastavuus- ja kuolleisuustilastoja on havaittavissa, että yleensä sairastavuus tai kuolleisuus on vähentynyt oleellisesti jo ennen massarokotusten aloittamista. Usein rokotusten etuja korostetaan valitsemalla käyrien alku- ja loppukohdat tarkoitushakuisesti hyödyntäen myös luonnollista vaihtelua ja esim. sotien sairastamispiikkejä ja jättämällä pois pitemmän ajan kehitys. Harvinaista ei myöskään ole, että sairauden diagnosointikriteerit ovat muuttuneet joukkorokotusten käyttöönoton myötä, joka jo sinällään muokkaa sairastavuustilastoja. Toisaalta merkittäviä eroja on myös eri sairauksien välillä - joidenkin vähenemiseen (esim. tuhkarokko) katsotaan yleisesti rokotuksilla olevan suuri merkitys, toisissa (esim. tuberkuloosi) merkitystä pidetään vähäisenä.

V:Rokotteita voi huoletta ottaa niihin sen kummemmin perehtymättä, koska ainoat mahdolliset haittavaikutukset ovat lieviä, kuten kuumeilu tai pistoskohdan turvotus. Epäilyt vakavista haitoista on kumottu.

VV:Ei pidä paikkaansa. Rokotteissa on myös vakavien haittojen riski. Esimerkiksi erään hepatiitti-rokotteen raportoituna haittavaikutuksena valmisteyhteenvedossa mainitaan MS-tauti, Kansanterveyslaitoksen Rokottajan käsikirjassa 2005 mainitaan vastasyntyneiden BCG-rokotten mahdollisena haittana yleisinfektio BCG-tuberkuloosibakteerista ja kuolema. Rokotteiden haittavaikutusrekisteriin on 2000-luvulla Suomessa kirjattu neljä kuolemantapausta, joista kahdessa rokotteen syy-yhteys kuolemaan on kiistaton. Ranskassa on oikeuden ratkaisussa katsottu MS-tauti hepatiittirokotteen aiheuttamaksi, ja MS-taudista varoitetaan myös Suomessa myynnissä olevan hepatiittirokotteen pakkausselosteessa. Yleensä katsotaan, että haittavaikutusjärjestelmiin tulee kirjatuksi vain murto-osa ilmenneistä haitoista.

V:Rokotusten ja rokottamisen valvonta on riippumatonta ja tarkkaa, eivätkä siihen vaikuta yksityiset taloudelliset edut - joissakin muissa maissa maksetaan lääkäreille lisäpalkkioita rokotuskattavuuden mukaan, mutta Suomessa eivät alan toimijat taloudellisesti hyödy rokotusten puolustamisesta.

VV:Vaikka lakien ja asetusten mukaan rokotteisiin liittyvät tehtävät on eriytetty eri tahoille, käytännössä rokotusasioissa keskeisimpinä toimijana on lähes joka tilanteessa Kansanterveyslaitos, jolla on myös merkittävää yksityisiltä rokotevalmistajilta tulevaa rahoitusta (esim. vuonna 2006 n. 23 prosenttia Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston rahoista tuli pelkästään yhdeltä lääkeyhtiöltä GlaxoSmithKlinelta, kts. erittely) ja jonka työntekijöiden palkasta siten osa tulee yksityisiltä rokotevalmistajilta. Taloudellisia intressejä liittyy myös siihen, että Suomessa on katsottu, että Kansanterveyslaitos voi antaa suostumuksen yksityisen rokotevalmistajan kampanjoinnille jonkin rokotteen puolesta, vaikka rokotteiden markkinointi kuluttajille on laissa kielletty kuten muidenkin reseptilääkkeiden. Pitkälle menevä rokotusmyöntyvyys on merkittävä etu, kun halutaan värvätä suuri määrä lapsia uuden rokotteen koehenkilöiksi - ja rokotusmyöntyvyyttä voidaan ylläpitää korostamalla rokotteiden hyötyjä.

V: Rokotuksiin liittyvät tehtävät kuten haittojen rekisteröinti, rokotuskampanjoihin luvan myöntäminen, rokotusohjelmasta päättäminen ym. on säädetty Kansanterveyslaitoksen viranomaistehtäviksi

VV: Kansanterveyslaitoksella on joitakin tehtäviä rokotteisiin liittyen, mutta esimerkiksi lääkehaittojen tilastointi on Lääkelaitoksen tehtävä, lääkemarkkinoinnin valvonta on Lääkelaitoksen tehtävä, verovaroista kustannettavien rokotusten päättäminen sosiaali- ja terveysministeriön tehtävä jne. Toisinsanoen suuressa osassa rokotuksiin liittyvistä asioista Kansanterveyslaitos ei toimi lainsäätäjän määräämässä viranomaisroolissa. Toiminta herättää myös kysymyksiä - esimerkiksi haittaseurannassa rooli haittojen tilastoijana perustuu suulliseen sopimukseen Lääkelaitoksen kanssa, ja Kansanterveyslaitos luovuttaa varsinaiseen lääkehaittatilastoon vain pienen osan sille ilmoitetuista rokotehaitoista.

V: Rokotukset ovat tarkasti tutkittuja ja verrattuja lumelääkkeeseen teholtaan ja turvallisuudeltaan

VV: Rokotetutkimusten seuranta-ajat ovat useimmiten varsin lyhyitä, esim. 14 vuorokautta, ja on harvinaista, että vertailulääkkeenä on lumelääke. Useimmiten vertailurokotteena on jokin toinen rokote, jolloin rokote voi näyttää haitattomalta ja tehokkaalta, vaikka sillä todellisuudessa ei olisi tehoa lainkaan ja haittoja olisi saman verran kuin vertailurokotteella (vertailurokote kuormittaa immuunipuolustusta, jolloin vertailurokotteella rokottamisen jälkeen sairastumisriski on koholla).

V:Rokottamisen hyödyt ovat aina kiistatta suuremmat kuin haitat.

VV:Tämä väite ei kuulu järjen alaan, vaan kuulostaa enemmänkin uskontunnustukselta kulloisenkin vallitsevan rokotuskäytännön erehtymättömyydelle. Jos väite pitäisi paikkansa, ei tarjottavia rokotuksia tarvitsisi esimerkiksi koskaan muuttaa. Todellisuudessa maailma kuitenkin muuttuu, tarjolla olevat rokotteet muuttuvat, rokotteista ja ihmisen elimistön toiminnasta opitaan tietämään aiempaa enemmän jne - tällöin luonnollisesti hyöty- ja haitta-arviointi elää koko ajan, ja johtaa siihen, että rokotteiden kokonaishyötyjä ja -haittoja arvioidaan uudestaan, toisista rokotteista luovutaan ja toisia ehkä tulee tilalle. Hyötyjä ja haittoja tulee luonnollisesti punnita kussakin tilanteessa erikseen, esimerkiksi immuunipuutteiselle lapselle tuskin kukaan katsoo BCG-rokotteen hyötyjen olevan haittoja suurempia.

V: On tärkeää noudattaa rokotusohjelmaa, eikä rokotuksia siksi voi lykätä tai sovitella yksilöllisesti

VV: Valmistajan ja Kansanterveyslaitoksen ohjeiden mukaan elimistö ei "unohda" saamiaan rokoteannoksia, joten aikataulua voi muokata yksilöllisesti.

V: Anrew Wakefieldin kohuttuja tutkimustuloksia MPR-rokotteen ja autismin yhteydestä ei ole vahvistettu missään muussa tutkimuksessa

VV: Tuloksille on saatu tukea muistakin tutkimuksista, tosin on myös monia tutkimuksia joiden johtopäätösten mukaan yhteyttä ei ole.

• Rokotusinfo ry: Onko MPR-rokotteen ja autismin välillä yhteys?

V: Lukuisten tutkimusten lopputulos on, että rokotteiden elohopeasta ei ole haittaa eikä sillä ole yhteyttä autismi-spektrin häiriöihin.

VV: Lukuisten tutkimusten mukaan yhteys on mahdollinen tai olemassa, ja myös biologinen selitysmalli vaikutustavasta on esitetty. Toisaalta on myös monia väestötason tutkimuksia, joiden mukaan yhteyttä ei ole.

• Rokotusinfo ry: Onko elohopean ja autismin välillä yhteys?

V: Jos rokotusten todellisista, viranomaisten hyväksymiin valmisteyhteenvetoihin kirjatuista haitoista kerrottaisiin, rokotusmyöntyvyys romahtaisi ja vanhat taudit tulisivat takaisin, niinpä on parempi että asiantuntijat päättävät eikä kaikille harvinaisilla haitoilla kannata tavallisia ihmisiä pelotella.

VV: Monissa maissa haitoista kertomisessa ollaan paljon avoimempia kuin Suomessa, eikä siellä ole rokotuskattavuus romahtanut - esimerkkejä on myös päinvastaisesta; haittojen vähättely ja pimittäminen voi romahduttaa luottamuksen julkisiin, rokotusten puolesta puhuviin tahoihin, ja sitä kautta luoda liian varovaisen suhtautumisen rokotteisiin. Haitoista kertomattomuus ei myöskään ole laillinen valinta, vaan Suomessa on laissa säädetty tiedonsaantioikeus hoidon vaikutuksista. Käytännön tasolla haitoista tietäminen etukäteen voi olla ratkaisevaa yksilön terveyden kannalta - on tutkimuksia, jotka viittaavat siihen että rokotushaittojen ilmenemisessä voi olla keskeinen vaikutus lapsen elimistön ominaisuuksilla, jolloin esim. suvussa ilmennyt haitta voi antaa tärkeää osviittaa haitan ilmenemisen todennäköisyydestä.

V: Rokotukset ovat pakollisia armeijassa.

VV: Useat henkilöt ovat kieltäytyneet armeijassa tarjotuista rokotuksista henkilökohtaisen vakaumuksen tai valinnan perusteella.

V: Influenssarokote ei voi aiheuttaa tautia, koska se ei sisällä elävää taudinaiheuttajaa.

VV: Sellainenkin rokote, jossa ei ole taudinaiheuttajaa, voi lisätä sairastumisriskiä. Rokote kuormittaa elimistön puolustusjärjestelmää, joka tekee joksikin aikaan rokotteen saamisen jälkeen rokotetun alttiimmaksi sairauksille.

V: Miten niin esim. BCG-rokote muka ei olisi tarpeellinen? Eihän valtio käyttäisi vähiä terveydenhoitomäärärahojaan turhaan!

VV: Valtion puolesta päätöksiä tekevät ihmiset, ja raha jota käytetään, ei tule näiden ihmisten omista taskuista - päinvastoin, rokotehuoltoon käytettävillä rahoilla ja yksityisrahoitteisten rokotetutkimusten rahoilla maksetaan heidän palkkansa. Käytännön päätöksissä keskeisessä asemassa ja asiantuntijoina on monia henkilöitä, joiden leipä tai osa siitä tulee rokotteiden käytöstä ja rokotetutkimuksista.

Vaikka monet asiantuntijat eivät enää pidä eivätkä ole vuosiin (esim. vuoden 1995 selvitys) pitäneet BCG-joukkorokotuksia Suomen oloissa tarpeellisena, rokotusten lopettaminen kokonaan ei näytä saaneen kannatusta, sen sijaan on suunniteltu siirtymistä riskiryhmiin kuuluvien rokottamiseen. Riskiryhmien määrittelyyn ja mahdollisesti rokottamisen vähentämisen jälkeen tulevien uusien tuberkuloositapausten tunnistamiseen liittyvien asioiden toteutus näyttää edenneen varsin hitaasti. Myös rokotusmyöntyvyyden kannalta voi nähdä sairaalassa heti vastasyntyneenä saadun rokotteen hyvänä. Rokotuslinjauksiin voi siis olla monia muitakin syitä kuin varsinaisesti juuri ko. rokotteen haittoihin ja hyötyihin liittyvät asiat.

• Calmette-info

V: Nykyiset monirokotteet ylikuormittavat lapsen immuunijärjestelmää

VV: On yleisesti hyväksyttyä, että lapsen immuunijärjestelmän hetkellinen kapasiteetti on ainakin tuhat kertaa suurempi kuin nykyisten rokotteiden käsittelyyn tarvittava kapasiteetti.

• KTL:Ylikuormittavatko yhdistelmärokotteet lapsen immuunijärjestelmää?

V: Calmette-rokotuksen haittana ilmenevä turvonnut tai imusolmuke vaivaa n. 1-2 kuukautta

VV: Monissa tapauksissa haitasta on ollut vaivaa kuukausia, jopa vuosia.

• Rokotusinfo: Calmette-haittoja koskeva kooste
• Kansanterveyslaitos: BCG-rokote, usein kysytyt kysymykset (mm. haittakorvausten hakemisesta)

Lisää väitteitä ja vastaväitteitä Kansanterveyslaitoksen sivustolta

V: Jos rokotteissa sitten on näin paljon ja vakavia haittoja kuin esim. Internetissä tuodaan esille ja hyödytkin ovat varsin kyseenalaisia, eihän kenenkään kannata rokotuttaa itseään tai lapsiaan!

VV: "Rokotukset" ei ole pelkästään "kyllä tai ei" -valinta. Päätöksiä kannattaa punnita kulloisenkin rokotteen ja rokotettavan mukaan. Ei ole perusteltua yleistää esim. yhden rokotteen suhteellisen suuria haittoja ja suhteellisen pientä hyötyä koskemaan muita rokotteita, joiden ominaisuudet ja vaikutukset ovatkin aivan erilaiset. Kannattaa myös pyrkiä suhteuttamaan hyötyjä ja haittoja - esimerkiksi autolla liikkumisessa on omat riskinsä, mutta useimmat käytännön toimissaan päätyvät ottamaan näitä riskejä (samalla kuitenkin pyrkien niitä pienentämään), koska liikkumisesta tulee hyötyjä. Rokotteissa haittojen riskejä pyrkivät monet pienentämään esim. rokotuttamalla vain täysin terveenä, vertailemalla rokotteita esim. muiden pohjoismaiden käytäntöihin, valitsemalla vähempihaittaisiksi tiedettyjä tai vaarallisiksi tiedettyjä lisäaineita sisältämättömiä rokotteita jos mahdollista ym.

• Rokotusinfo: Riskien minimointi

V: Lievä sairaus lapsella ei ole este rokottamiselle eikä rokotusta kannata sen vuoksi lykätä.

VV: Esim. sekä nykyisen (2005) viitosrokotteen Pentavacin että nelosrokotteen Tetravacin valmisteyhteenvedon mukaan "Rokotusajankohtaa on siirrettävä, mikäli lapsi on kuumeessa tai hänellä on muu akuutti sairaus.". Ohjeita voi myös verrata eläinrokotteisiin - esimerkiksi Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen verkkosivujen mukaan "periaatteessa vain terveen eläimen saa rokottaa" ja toisaalla kissojen rokotuksista kerrotaan, että kissoja tulee rokottaa vain terveinä, koska sairas kissa ei kykene muodostamaan vasta-aineita tehokkaasti ja rokote saattaa aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia. Ei liene vanhempien näkökulmasta toivottavaa välittää vähemmän lasten rokotusten vasta-aiheista kuin eläinten rokotusten.

• Pentavac -viitosrokotteen valmisteyhteenveto
• Tetravac -nelosrokotteen valmisteyhteenveto