Rokotusinfo ry
Tietosisältö:  Uutisvirta Kirjoitukset Rokotteet Rokotetutkimus Taudit Sivukartta Linkit Usein kysytyt kysymykset
Yhdistys: Tapahtumat Yhteystiedot Kysymyksiä ja vastauksia Liity! Tiedotteet Julkaisut Puheenvuoroja FinIP-tutkimus
Rokotteet > Pneumokokkikonjugaattirokotteet (PCV/PNC)

Yleistä

Pneumokokkikonjugaattirokotteet ovat komponenttirokotteita pneumokokkitautien haittoja vastaan. Kansanterveyslaitos suosittelee Rokottajan käsikirjassaan Pneumovax-rokotetta annettavaksi mm. kaikille 65 vuotta täyttäneille. Prevenar-rokotteen käyttötarkoitus rokottajan käsikirjan mukaan on vakavien pneumokokkitautien (mm. bakteremia, aivokalvontulehdus ja baktereeminen keuhkokuume) ehkäisy. Rokotekokeiluissa on selvitetty myös Prevenarin tehoa lasten korvatulehdusten ehkäisyssä, mutta tähän tarkoitukseen rokotetta ei suositella. Tulosten mukaan rokote lisäsi joitakin korvatulehduksia ja vähensi joitakin, kokonaisvaikutus korvatulehdusten määrään ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Rokottajan käsikirjan mukaan "rokotteen vaikutus yksittäisen lapsen riskiin sairastua välikorvatulehdukseen on vaatimaton. "

Tampereen yliopiston puitteissa on tehty pneumokokkirokotetutkimuksia alkaen vuodesta 2005, nykyisistä tutkimuksista tietoa rokotetutkimussivulla

Tekstejä Rokotusinfon sivustolla

Hyväksymisinformaatio

Tutkimusnäyttö

Uutisvirta

(15.12.2010) Yle: Pneumokokkirokote tekee kauppansa neuvoloissa - hyötyjä tutkitaan vielä

(17.11.2010) MedPageToday: Tutkimus: Pneumokokkirokotteet ovat muuttaneet korvatulehdusten aiheuttajia

Uutinen kertoo tästä tutkimusartikkelista.

(17.9.2010) Hankintailmoitus: THL:n GlaxoSmithKlinelta hankkima 'pneumokokkirokote hankintailmoituksen mukaan "vuosille 2010-2010" maksoi 7,36 miljoonaa euroa ilman ALV:tä.

(13.9.1020) HS (oma kaupunki): Mielenosoitus THL:n rokotepolitiikkaa kohtaan kiinnosti ihmisiä

(13.9.2010) Keskustelu jatkuu

(13.9.2010) Rokotusinfo ry: Tiedote: Pneumokokkirokote voi lisätä antibioottiresistenttien bakteerien esiintymistä

(12.9.2010) Keskustelu jatkuu

(12.9.2010) YLE: THL:n pääjohtaja Puskan yhteydenotto Supoon uhkaavien viestien johdosta olikin kolmen vuoden takainen

Sanomalehti Suomenmaa julkaisi 10.9.2010 artikkelin otsikolla Pekka Puska pyytänyt Supolta apua, jonka sisältö käsitteli kansalaisilta sikainfluenssarokoteasioissa pääjohtaja Pekka Puskalle tulleita yhteydenottoja ja 11.9. pidettävää mielenosoitusta sikainfluenssarokotehaittojen pimittämisestä. Tämänpäiväisen Ylen uutisen mukaan näyttääkin siltä, että Suomenmaan nostama yhteydenotto oli kolmen vuoden takainen, eikä siten liittynyt sikainfluenssarokotteeseen: "Puska kertoo saaneensa kolme vuotta sitten uhkaavia viestejä, minkä jälkeen hän keskusteli Suojelupoliisin asiantuntijoiden kanssa turvallisuudestaan."

(10.9.2010/12.9.2010) Helsingin Sanomat: Mieltä osoitetaan Helsingissä THL:n johtoa vastaan

Helsingin Sanomien lukijan uutisen mukaan myös "THL:n ravitsemuspolitiikka on kokenut takapakkeja viimeaikoina, kun viralliset ravintemus-suositukset ovat saaneet kritiikkiä mediassa ja kansan parissa." Uutisen mukaan mieltä osoitetaan Eduskuntalolla lauantaina 11.9 klo 15, jotta THL:n johto vaihtuisi.

Päivitys: Tietoa mielenosoituksesta löytyy Facebook-ryhmästä Mielenosoitus 11.9- 2010 klo. 15.00

Päivitys 12.9.2010: Videota mielenosoituksesta löytyy Nelosen uutisvideolta ja mielenosoituksesta kertoo myös Allvoices -uutissivusto (englanniksi). Myös YouTubessa on kuvamateriaalia.

(11.9.2010) Rokotusinfo: Kirjeenvaihtoa: Kirje oikeuskanslerinvirastoon 10.9.2010

(11.9.2010) THL: Selvitys THL:n lääkeyhtiörahoituksesta vuodelta 2009 ja kuukausilta 1-8/2010 - GSK-rahoja ei maksettukaan THL:lle 6,3 miljoonaa vuonna 2009 kuten aiemmin on julkisuudessa ollut, vaan n. 7,0 miljoonaa euroa, arvonlisäveroineen n. 7,3 miljoonaa euroa

(7.9.2010/8.9.2010) Tutkimus: Pneumokokkirokotteen käyttöönotto yhteydessä lääkkeille vastustuskykyisen keuhkokuumeen lisääntymiseen

7.9.: Gaia Newsin uutisessa viitataan JAMA:ssa julkaistuun tutkimukseen, jossa useissa maissa on pneumokokkirokotteen käyttöönoton jälkeen havaittu monille antibiooteille vastustuskykyisen keuhkokuumetta aiheuttavan bakteerin yleistyminen. JAMA:n tuoreimmassa numerossa ei artikkelia vielä tätä kirjoitettassa ole - päiväyksen perusteella uusi numero ilmestyy ilmeisesti huomenna.

Päivitys 8.9.: Artikkelin sisältävä JAMA:n numero on nyt ilmestynyt. Eilinen tekstimme "syy-yhteyden osoittaminen vaatii lisää tutkimuksia" oli virheellisesti ymmärretty - oikeampi kuvaus on "syy-yhteyden osoittaminen vaatii tutkimuksia", ja nyt julkaistu tutkimusartikkeli on tällainen tutkimus. Tästä tutkimuksesta saatiin näyttöä, jonka perusteella 2+1 -annostuksella (sama kuin Suomessa syyskuun alusta käyttöön otettu) pneumokokkirokotetta saaneilla antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri oli yleisempi kuin rokottamattomilla.

(7.9.2010) Keskustelu jatkuu: Sikapandemian suuri syyllisjahti

(7.9.2010) MTV3: Lääkkeiden riskejä piilotellaan

MTV3 viittaa mm. eilen julkaistuihin BMJ:n kirjoituksiin, joista tarkemmin alempana.

(7.9.2010) BMJ: lääkeyhtiö ja THL kiistävät lahjontaepäilyt

Oikeuskanslerin tutkinnasta kertovassa BMJ:n (tunnetaan myös nimellä British Medical Journal) uutisessa kerrotaan, että rokotevalmistaja GlaxoSmithKline ja THL kiistävät syyllistyneensä lahjontarikoksiin.

(7.9.2010) Aamulehti: Voiko vauvan harmaakaihi tulla rokotteesta?

Aiempaa: Keskustelu jatkuu: Sikainfluenssarokotteen raskaana ottaneiden lapsilla kaihia tavallista enemmän?

Päivitys: THL:stä kerrotun mukaan asiasta ei ole tullut haittailmoituksia THL:ään, mutta oikea ilmoituspaikka tässä tapauksessa onkin Fimea, koska kyseessä ei ole lapsen saaman rokotteen aiheuttamaksi epäilty.

(6.9.2010/7.9.2010) Daily Mail / BBC Panorama / BMJ: Lääkeviranomaisten salailu vaarantaa terveyden

Uutisen mukaan eilen esitettiin BBC1-kanavalla Panorama -ajankohtaisohjelma, jossa mm. lääketieteellisen BMJ:n (tunnetaan myös nimellä British Medical Journal) päätoimittaja Fiona Godlee huomioi, että on suuri ongelma, että lääkeyhtiöt itse rahoittavat ja hallitsevat kaikkia tutkimuksia ja kokeita, joita lääkkeillä tehdään. Tilanne on kuin jalkapallo-ottelussa toinen puoli maksaisi erotuomareiden palkat. "Teollisuuden ei tulisi tutkia omia tuotteitaan."

Toinen huolenaihe on, kuinka vähän yleisölle ja potilaille kerrotaan riskeistä ja haitoista, vaikka lääkeviranomaisen (kuten EU:n lääkevirasto EMA) piirissä huoli nousisikin esille. On käynyt ilmi, että sydänkohtausriskiepäilyn vuoksi julkisuudessa olleelle GlaxoSmithKlinen Avandia-diabeteslääkkeelle myyntiluvan kymmenen vuotta sitten myöntänyt EU:n lääkevirasto EMA oli huolissaan lääkkeestä jo silloin. Huolista ei raportoitu potilaille, ja lääkeviraston erityisesti vaatiman sydänvaikutustutkimuksen tulosten saanti kesti yhdeksän vuotta.

BMJ:n päätoimittajan mukaan ongelmana ovat myös eturistiriitojen vuoksi virheelliset tutkimukset.

Päivityksiä 7.9.2010: GlaxoSmithKline on julkaissut tiedotteen BBC:n ohjelmaan vastatakseen. BMJ:n Mikä meni pieleen? -artikkeli -artikkeli on myös verkossa luettavissa - artikkelissa pohditaan, mikä hyväksynnässä meni pieleen. Britannian lääkeviranomaisten hyllytysratkaisun ja EU:n lääkeviraston tieteellisen neuvonantajaryhmän markkinoiltavetoa puoltavan kannanoton jälkeen mediassa pohditaan, onko tämä Avandian lopun alkua. Dekkaritarinamaisia tarinan käänteitä on aiemmin kerrottu mm. New York Timesissa, jonka artikkelissa kerrotaan kuinka USA:n kongressin työryhmä on päätynyt tulokseen, että GlaxoSmithKline on uhkaillut tutkijoita jotka ovat yrittäneet tuoda esille lääkkeen riskejä, ja mukana kuvioissa on lääkettä kritisoineen tukijan GSK-tapaamisesta salaa tekemä nauhoitus, jonka GlaxoSmithKline on eilen julkaissut. BMJ:n sivuilla on myös luettavissa BMJ:n päätoimittajan pääkirjoitus "Rosiglitazoni: varoittava kertomus". Myös Lääkärilehti on iltapäivällä julkaissut uutisen asiasta.

(6.9.2010) Lääkeyhtiöiden ja THL:n rokotetalousmatematiikkaa, osa 2 - FinIP-tutkimus ja "merkittävä osa" 12 miljoonasta

1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n "Vastauksia ajankohtaisiin rokoteasioihin" -sivun mukaan lääkeyhtiö GlaxoSmithKlinen "rahoitusosuus FinIP-tutkimuksesta on vuosien 2008-2012 aikana kaikkiaan noin 12 miljoonaa euroa, ja merkittävä osa siitä menee mukana oleville (yli sata) terveysterveyskeskuksille laajasta tutkimuksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen ja tutkimuksen tutkimushenkilöstön palkkakuluihin."

2) Ilomantsin kunnan aiemmin julkaiseman, THL:n ja Ilomantsin kunnan välisen sopimuksen mukaan 63,9-71,6 euroa jokaista tutkimukseen otettua lasta kohden.

3) THL:n 23.6.2010 päivätyn verkkosivun mukaan FinIP-tutkimukseen osallistuu "jo yli 40 000 lasta". Tavoitteena oli Mediuutisten mukaan hankkia tutkimukseen n. 90 000 lasta neuvoloiden välityksellä.

4) Jos arvioidaan tutkimukseen saadun värvätyksi esim. 43 000 lasta, kunnille maksettava korvaus Ilomantsin sopimuksen mukaisilla hinnoilla olisi 2,7-3,1 miljoonaa euroa. Kukin voi arvioida, miten merkittävä osa n. 3 miljoonaa on 12 miljoonasta.

5) Huomionarvoinen seikka Ilomantsin kunnan sopimuksessa on, että periaatteessa kyseessä on "nuppikorvaus" eli pääkohtainen maksu niistä, jotka tutkimukseen on värvätty. Käytännössä näyttää kuitenkin siltä, että sopimuksen mukaan THL maksaa arvioperustaisesti ja etupainotteisesti kunnalle 70% tavoitteen (kts. seuraava kohta) mukaisesta korvauksesta. Sopimuksen mukaan suoritusperusteisia eriä on vain kaksi, joista kumpikin 15 prosenttia - ensimmäinen olisi maksettu loppukeväästä-alkukesästä 2010, toinen puoli vuotta myöhemmin.

6) Tavoitteena sopimuksen mukaan on "rekrytoida 80 % alle 7 kk ikäisistä lapsista ja 60 % 7-18 kuukauden ikäisistä lapsista." Käytännössä sopimus tarkoittaa web-toimittajan ymmärryksen mukaan siis sitä, että pääkohtainen korvaus rekrytoiduista eli värvätyistä lapsista alkaa juosta alle 7 kk ikäisten lasten kohdalla vasta 56 % värväysmäärän kohdalla (0.70*0.80). Vastaavasti 7-18 kk ikäisten lasten kohdalla nuppikorvaus alkaa pyöriä vasta 42 prosentin värväyskattavuuden (0.70*0.60) saavuttamisen jälkeen.

(6.9.2010) Lääkeyhtiöiden ja THL:n rokotetalousmatematiikkaa, osa 1 - kuinka rahoittajalta saatu 12 miljoonaa onkin rahoittajan tukemista

1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n "Vastauksia ajankohtaisiin rokoteasioihin" -sivun mukaan lääkeyhtiö GlaxoSmithKlinen rahoitusosuus FinIP-tutkimuksesta on vuosien 2008-2012 aikana kaikkiaan noin 12 miljoonaa euroa.

2) Lääkeyhtiö Pfizerin hakiessa markkinaoikeudelta virheelliseksi katsomansa THL:n rokotevalinnan purkamista, Pfizer kysyy THL:n lääkeyhtiö GlaxoSmithKlinelle mahdollisesti osoittamaan tukeen viitaten:

"Tarjous siis viittaa siihen, että tarjoushinnat ovat perusteltuja sen johdosta, että GSK:n strategiaan sisältyy FinIP-tutkimuksen suorittaminen Suomessa. Ilman ko. tutkimusta hinnat olisivat siis ilmeisesti olleet korkeammat. Tästä herää kysymys siitä, minkälaista tukea GSK saa THL:ltä rokotetutkimuksen yhteydessä, kun tällä on hintavaikutusta tarjoukseen."

3) Markkinaoikeuden ratkaisun mukaan lääkeyhtiö GlaxoSmithKline kiistää saaneensa tukea THL:ltä. Markkinaoikeus perustaa ratkaisunsa mm. siihen, että GSK ei ole saanut hankintayksiköltä hankintalain 64 §:ssä tarkoitettua tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea.

4) THL:n rokotehankintapäällikkö kuitenkin Aamulehden 4.9.2010 mukaan katsoo GSK:n saaneen taloudellista tukea tutkimuksiinsa:

"GSK sai taloudellista tukea tutkimuksiin, mutta sillä ei ole merkitystä hankinnassa. Hinta ratkaisi. GSK tarjosi rokotetta halvalla, Pfizerilla olisi ollut sama mahdollisuus."

Web-toimittajan kommentti: Miten sitä sanotaankan tilanteesta, joss velatkin muuttuvat saataviksi - rahoituksen muuttuminen rahoittajan tukemiseksi lienee tälle tilanteelle jotain sukua. Kova vauhti näyttää THL:llä olevan yritysrahoituksen hankkimisessa - tai yritysten tukemisessa, jos nämä tutkimukset sitten sellaista ovat - vaikka THL:n mielestä rahoittaminen onkin väärä termi.

(6.9.2010) Keskustelu jatkuu: professori Heikki Peltola (Lääkärilehti): Narkolepsiakysymyksen ratkaisu vie aikaa

Professori Peltola mm. arvioi rokotuskampanjan tehoa:

"Hyvää tarkoittavat toimet jättävät kuitenkin tällä kerralla kiusallisen kysymyksen, oliko rokotuksista ylipäätään apua."

"Väestötason hyötyä ei saavutettu kahdesta syystä: rokote ei odotusten mukaisesti ehtinyt ajoissa, ja - ennen kaikkea - SSIVA tarttuu kehnonlaisesti (Juupajoen kouluepidemia ja Rovaniemi ovat poikkeuksia). Tanska, Viro ja Puola eivät ryhtyneet massarokotuksiin lainkaan - missä ovat joukkosairastumiset ja -kuolemat siellä? Näkemys, jonka mukaan Suomessa estettiin paljon sairastumisia ja useita kuolemia, ei ole uskottava."

(6.9.2010) Aamulehti: Sunnuntai: Pääjutut: Virkamiehellä on miljoonat harteilla

Pääjutussa pohditaan pään pölkylle joutumista: "Kun poliittinen päätös ajautuu Suomessa ristituleen, ministerin pää ei joudu pölkylle."

(6.9.2010) Markkinaoikeuden päätös THL:n pneumokokkirokotehankinnasta (päätöksestä valitti Pfizer, THL hankki rokotteen toimeksiantajaltaan GlaxoSmithKlinelta)

Markkinaoikeus ratkaisi asian THL-GSK -liittouman eduksi. Markkinaoikeus toteaa kuitenkin mm. seuraavaa:

"Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailun aikana samanaikaisesti käynnissä oleva tarjoajan ja hankintayksikön muu yhteistyö voi herättää epäilyjä siitä, tulevatko tarjoajat kohdelluksi tasapuolisesti. Tällaista epäilyä on tässä omiaan tukemaan se, että GSK on tarjouksessaan nimenomaisesti todennut, että rokotetutkimuksella on ollut vaikutusta tarjoushintaan."

"Yleisestikin tarkasteltuna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja yritysten välinen säännöllinen ja pitkäkestoinen yhteistyö saattaa kysymyksessä olevalla toimialalla aiheuttaa ongelmia tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun varmistamisessa hankintamenettelyissä."

Markkinaoikeuden näkemyksen mukaan kuitenkin tässä nimenomaisessa tarjouspyynnössä asiat ovat olleet kunnossa:

"Vaikka yhteistyö saattaakin edellä todetuin tavoin sisältää ongelmallisia piirteitä, markkinaoikeus katsoo, että nyt tarkasteltavana olevassa tarjouspyynnössä esitetyt kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ovat olleet luonteeltaan syrjimättömiä, konkreettisia ja objektiivisesti mitattavissa."

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kommentoi asiaa tiedotteessaan ja uudella verkkosivullaan "Vastauksia ajankohtaisiin rokoteasioihin" jossa asiaan liittyvinä alaotsikoina: "Miksi THL tekee rokotusyhteistyötä lääkeyritysten kanssa?", "Rahoittaako lääkeyhtiö GSK laitoksen pneumokokkirokotetutkimusta ?", "Miksi THL tekee rokotteiden hankintapäätöksiä?", "Miksi THL joutui markkinaoikeuteen pneumokokkirokotehankinnasta?", "Miksi oikeuskansleri tutkii kantelua THL:stä?".

Kolmas valtiovalta -ohjelmassa yhdessä THL:n rokoteosaston johtajan kanssa esiintyneen GlaxoSmithKlinen yhteiskuntasuhteiden johtajan mukaan "Det kan vara en krig mellan oliga [läkemedels]bolag" eli "[Lääke]yhtiöt voivat olla keskenään sodassa" (toimittajan aiempaan keskusteluun viittaava lause, jonka johtaja vahvisti). Johtajan mukaan rokotuskielteisyyteen johtavat mediajutut saattavat olla peräisin siitä, että lääkeyhtiöt voivat levittää toisistaan väitteitä median kautta. GlaxoSmithKlinen yhteiskuntasuhteiden johtaja vaatiikin medialta lähdekriittisyyttä.

Päivitys: Pfizerin yhteiskuntasuhteiden johtaja on kommentoinut Aamulehdelle, että Pfizer tyytyy markkinaoikeuden ratkaisuun. Aamulehden mukaan THL:n rokotehankintapäällikkö kertoo, että GSK on saanut THL:ltä taloudellista tukea rokotetutkimukseensa: "GSK sai taloudellista tukea tutkimuksiin, mutta sillä ei ole merkitystä hankinnassa. Hinta ratkaisi. GSK tarjosi rokotetta halvalla, Pfizerilla olisi ollut sama mahdollisuus."

(3.9.2010) Reseptori: Voiko sikainfluenssarokote aiheuttaa narkolepsiaa?

Radiolähetyksessä neurologi Markku Partinen sekä tutkijalääkäri Hanna Nohynek ja immuunivasteyksikön päällikkö Outi Vaarala - lähetyksessä käsitellään mm. sitä, mikä voisi olla se tapa, jolla sikainfluenssarokote voisi aiheuttaa narkolepsiaa.

(3.9.2010) Aamulehti / STT: THL sai markkinaoikeudelta puhtaat paperit rokotehankinnasta

Lääkeyhtiö GlaxoSmithKlinen suosimisesta THL:ää epäillyt lääkeyhtiö Pfizer hävisi valituksensa markkinaoikeudessa. Tapauksesta on vielä mahdollista valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

(3.9.2010) Sisäasianministeriö: Ministeri Holmlund myönsi THL:n ylijohtaja Juhani Eskolalle väestönsuojelun ansiomitalin, I luokka

(2.9.2010) YLE: STM: Rokotehankinnat pois THL:ltä "keskustelun lopettamiseksi", ei siksi että jääviyttä olisi syytä epäillä

YLE:n uutisten mukaan sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson kertoo, että päätäntävallan siirtämisessä on kyse nimenomaan siitä, että jatkuva keskustelu yhteistyökumppanien suosimisesta saataisiin kertakaikkisesti päätökseen.

Web-toimittajan kommentti: Aiemmin verkkosivuillamme on raportoitu rokoteostojen siirtämiseen liittyviä syitä seuraavasti:

  • siirto tehdään jääviys- ja eturistiriitaongelmien ratkaisemiseksi
  • THL:n osaamisvaje ja vastuun siirto muualle: THL itse on katsonut, että sillä ei ole riittävää asiantuntemusta kilpailuttamiseen ja on halunnut luopua kilpailuttamisesta ja käytännön hankintavastuusta - vrt. markkinaoikeudessa käsitelty riitautettu hankinta, jossa laitokselta vaadittiin yli 5 miljoonan euron korvauksia kilpailutuksessa tehdystä muotovirheestä. THL:n linjana näyttää olevan sellainen, että THL käytännössä hoitaisi kilpailutuksen lopputuloksen kannalta oleellisen valmistelun, mutta varsinaisen vastuun prosessista kantaisi joku muu.

Nyt sitten THL:n yritysrahoitukseen liittyvän rokotuspoliittisen keskustelun lopettaminen tulee lisätä ministeriöstä kerrottuihin syihin, joiden vuoksi muutos halutaan tehdä. Mahtaako ministeriö ehdottaa myös muita keskustelun lopettamiseen tähtääviä lakimuutoksia?

Tiedotteessaan 20.11.2009 Rokotusinfo katsoi, että sopimuksenvarainen yritysrahoituksella tehtävä tilaustutkimus ja viranomaistehtävät eivät sovi saman katon alle, ja ratkaisuja eturistiriitoihin kannattaisi etsiä yritysrahoituksen kanavoimisesta muualle kuin viranomaistehtäviä hoitavaan laitokseen.

Toisin sanoen, THL:n ydintehtävien THL:stä poissiirtämisen sijaan ratkaisuja olisi mielekkäämpää etsiä lääkeyhtiön lukuun tehtävän tutkimuksen siirtämisestä toisten tahojen hoidettavaksi - rokotteiden hankinnasta vastaaminen nimittäin on yksi harvoista THL:lle selkästi säädetyistä rokotteisiin liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä, joten tuntuu erikoiselta, että STM, THL ja Fimea lähtevät ratkomaan eturistiriita- ja jääviysongelmia nimenomaan tällaisen ydintehtävän ja leipälajin siirtämistä muualle. Oleellista olisi viranomaistoiminnan ja yhtiötoiminnan erottaminen, joka ei ratkea sillä, että vain pieni osa viranomaisluonteisesta tehtävistä siirrettäisiin pois THL:stä, kun sinne samaan aikaan on siirretty lisää toisia viranomaistehtäviä, kuten kuolemansyyn tutkinta ja mielentilatutkimukset.

(1.9.2010) MTV3: Vanhemmat harkitsevat nyt tarkemmin lastensa rokotuksia

(1.9.2010) YLE: Lapsia aletaan rokottaa pneumokokkia vastaan

Uutisen mukaan rokote on samalta valmistajalta kuin sikainfluenssarokote. Uutisen mukaan THL:n rokotus- ja immuunipuolustuksen osaston lääkäri Hanna Nohynek haluaa rauhoittaa rokotteista huolestuneita vanhempia:

"- Vastaavanlainen rokote on ollut markkinoilla jo vuodesta 2000, eikä mitään hälyttävää ole tullut ilmi. Tämän rokotteen kohdalla olisin luottavaisin mielin, sanoo Nohynek. "

Web-toimittajan kommentti: Suomeen tilattu pneumokkirokote on tullut markkinoille keväällä 2009, ja kaikkia myyntiluvan myöntämiseen liittyviä tutkimuksia ei vielä ole tehty.

THL:n lääkärin vakuuttelua turvallisuudesta voi verrata siihen, että huonosta maineesta kärsineen automerkin, jos sallitaan esimerkki, niin vaikkapa Ladan, jälleenmyyjä houkuttelisi Lada-katumaasturin luotettavuutta tai turvallisuutta epäileviä ostajia sanomalla:

"Vastaavanlainen auto on ollut markkinoilla jo vuodesta 1994, eikä mitään hälyttävää ole tullut ilmi. Niinpä olisin tämän juuri markkinoille tuomamme Lada-katumaasturin kohdalla luottavaisin mielin."

Aivan totta, Toyotan RAV4-katumaasturi tuli markkinoille jo 1994 - mutta mitä ihmeen tekemistä sillä on uuden Lada-katumaasturimallin luotettavuuden ja turvallisuuden kanssa? Eipä tietenkään juuri mitään.

(1.9.2010) MTV3: GSK-THL -liittoumaa kritisoiva lääkeyhtiö Pfizer: GSK:n pneumokokkirokotteen tehosta ei ole varmuutta

MTV3:n uutisen mukaan tänään aloitettujen pneumokokkirokotteiden taustalla käydään sotaa lääkefirmojen välillä. Uutisen mukaan lääkeyhtiö Pfizer kertoo, että "kaikki aiemmin pneumokokkirokotteista tehdyt tutkimukset on tehty heidän rokotteillaan, ja GSK:n rokotteen teho on varmistettu vain laboratoriokokeissa". Uutinen siteeraa Pfizerin Heidi Åhmania, jonka mukaan GlaxoSmithKlinen rokotteen toiminnasta on näyttöä vain laboratoriokokeiden perusteella, ei tositilanteesta:

"- Laboratoriokokeissa katsotaan, saako rokote rokotetun vasta-aineet nousemaan. GSK:lla ei ole näyttöä siitä, pureeko rokote itse asiassa lainkaan keuhkokuumeeseen, aivokalvontulehdukseen tai verenmyrkytykseen. Sen myyntilupaa ei ole myönnetty siihen, että se ehkäisi esimerkiksi keuhkokuumetta, kun taas meidän myyntiluvassamme näin lukee, kertoo Pfizerin rokotteiden tieteellinen asiantuntija Heidi Åhman."

Hän myös painottaa rokotteiden eroavan:

"- Ei ole kyse siitä, että olisi kaksi rokotetta, joilla on vain eri valmistaja. Nämä rokotteet ovat aidosti erilaisia. Niissä on muun muassa eri määrä bakteereja ja erilaisia kantajaproteiineja."

Pfizerin rokotteiden tieteellinen asiantuntija myös arvelee, että THL:llä ei ollut GSK:n rahoittaman rokotetutkimuksen (viime vuonna n. 6,3 miljoonaa euroa, kokonaisbujetti huomattavasti enemmän) vuoksi muuta vaihtoehtoa kuin tilata GSK:n rokote, jotta GSK pystyy täyttämään rokotteen hyväksyntään liittyvän velvoitteensa ja tutkimuksesta saadaan tulos.

Web-toimittajan kommentti: Lääkejäteillä (kaksi maailman suurinta lääkevalmistajaa) näyttää olevan titaanien taistelu käynnissä myös muualla Pohjolassa: kun Suomessa Pfizer epäilee THL:ää GSK:n suosimisesta, Tanskassa tilanne on sama, mutta roolit päinvastoin, eli GSK syyttää SSI:tä Pfizerin kanssa liittoutumisesta. Tilannehan on siinä mielessä uusi, että lääkejätti Pfizer vastikään osti pienemmän Wyeth -nimisen lääkeyhtiön, jonka tuote pneumokkirokote on. Mahtaako lääkejättien välillä olla nyt käynnissä etupiirijako, jonka pelinappuloiksi Pohjolan valtiolliset rokotetoimijat ovat joutuneet?

YLE:n uutisesta käy ilmi, että rokote annetaan myyntiluvasta poikkeavalla annosmäärällä.

(31.8.2010) Aamulehti: pneumokokkirokote ei välttämättä tehoa

Aamulehden mukaan keskiviikkona alkavat pneumokokkirokotteet ovat osoittautumassa suhteettoman kalliiksi. Aamulehden mukaan valtionvarainministeriöltä heruivat rahat rokotteen ottamiseen suomalaiseen rokotusohjelmaan, kun rokotetta perusteltiin epäsuorilla vaikutuksilla - lasten rokottamisen luvattiin ehkäisevän erityisesti vanhusten sairastumisia. Aamulehden mukaan vuoden jatkunut lääkejätti GlaxoSmithKlinen rahoittama pneumokokkitutkimus on yrittänyt löytää samaa tulosta Suomessa, turhaan, ja muissakaan Euroopan maissa vaikutusta ei ole havaittu. Myös THL:n rokotusohjelmayksikön päällikön Tuija Leino kommentoi asiaa: "- Vaikka rokote poistaisi kaikki lasten taudit, mutta se ei tehoa ikääntyneisiin, rokote ei ole kustannustehokas".

Olemme käsitelleen sivustollamme aiemminkin pneumokokkirokotteen liioiteltuja hyötyjä 1.8.2009/2.8.2009: Web-toimittajan kommentti: Johtaa kokolailla harhaan nimittää pneumokokkirokotetta korvatulehdusrokotteeksi - tutkimusnäyttöä laajasti arvioiva lääkevalmistajista riippumaton Cochrane Collaboration on näytön arvioituaan todennut, että pneumokokkirokotteen "laajamittainen käyttö ei ole perusteltua äkillisen välikorvantulehduksen ehkäisyyn". Tutkimusnäyttö vähäisestä tehosta ei kuitenkaan ole estänyt rokotevalmistajia ja niitä lähellä olevia tahoja (kuten rokotevalmistajien toimeksiannosta rokotetutkimuksia tekevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteosasto ja Tampereen yliopisto) liioittelemasta rokotteen etuja. Lisätietoja tiedotteessamme "KTL:n rokoteosasto lääkeyhtiöiden leivissä - tiedotus uusista rokotteista ei perustu näyttöön"

Lisäys 2.8.: Korvatulehdusta paremmin pneumokokkirokotteen on havaittu torjuvan vakavia pneumokokki-infektiota. Professori Heikki Peltolan puheen (Lääkäripäivät 2008) mukaan "Maamme suurimman lastensairaalan yli kymmenen vuotta kattanut selvitys (2) paljasti, että pneumokkikonjugaatilla ehkäistäisiin 5 - 8 vakavaa lasten pneumokokkitautia vuodessa koko Suomessa." - Tämän perusteella pneumokokkitautien torjuminen ministeri Risikon ajamalla rokotteella maksaisi n. 1,2-1,9 miljoonaa euroa per torjuttu pneumokokkitautitapaus. Ehkä noille miljoonille voitaisiin löytää sellaistakin käyttöä, jolla saataisiin useampaan ihmiseen kohdistuvia terveyshyötyjä?

Uutisen mukaan pneumokokkibakteereja on 90 erilaista, mutta tuleva rokote tehoaa niistä vain kymmeneen. Ongelmana rokottamisessa on THL:n rokotusohjelmayksikön päällikön Tuija Leinon mukaan myös, että kun kymmenen rokotetaan lasten nieluista pois, tilalle voi tulla toiset kymmenen. Aamulehden paperiversion ("Huippukallis rokote ei tehoa lupausten mukaan") mukaan Tuija Leino olikin sitä mieltä, että tieteelliseltä kannalta olisi ollut parasta jatkaa GSK:n rahoittamaa rokotetutkimusta, eikä ottaa rokotetta rokotusohjelmaan. Radio Nova / STT kertoo puolestaan uutisessaan, että rokote on THL:n mukaan tehoonsa nähden liian kallis.

Myös MTV3 käsittelee asiaa uutisissaan MTV3 "Yhdysvaltalaistulokset ujuttivat pneumokokkirokotteen budjettiin ja "Aamulehti: Pneumokokkirokote ostettiin ilman varmuutta tuloksista".

(27.8.2010) Pohjalainen: Vauvoille uusi rokote ensi keskiviikona (pneumokokkirokote)

Uutisen mukaan rokote on tilattu samalta monikansalliselta lääkevalmistajalta eli GlaxoSmithKlinelta kuin sikainfluenssarokote, ja kilpailija on haastanut THL:n markkinatuomioistuimeen. THL:n päällikköä GSK:n suosimisesta syyttävä oikeusjuttu ei hätkäytä. "- Voitamme sen kyllä", uskoo rokotusohjelmayksikön päällikkö Tuija Leino.

(8.7.2010) Mediuutiset: FinIP-tutkimuksen asiakirjojen julkisuutta puidaan Korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi perustelee asiakirjojen julkistenkin osien salaamista Mediuutisille:

"Jos arviossa käsitelty paljon erilaisia asioita, niin siitä on hyvin vaikea irrottaa osia, jotka eivät varsinaisesti salaisia olisikaan."

Kilpi ei myöskään näe ongelmia THL:n rokoteosaston ja lääkeyhtiöiden läheisissä suhteissa:

"Ei-toivotut yhteydet ja sidonnaisuudet täytyy tunnistaa ja hallita siten, etteivät rokotusohjelman arviointi ja puolueettomuus vaarannu."

Sivuiltamme löytyy myös asiaa koskeva Rokotusinfo ry:n tiedote: Rokotetutkimuksen salailu KHO:een, jossa mm. kerrotaan, että THL:n rokoteosasto on viime vuonna laskuttanut lääkeyhtiö GlaxoSmithKlinelta n. 6,3 miljoonaa euroa, kun valtiolta saatu budjettirahoitus on tyypillisesti reilut 1 miljoonaa euroa, ja THL on tiedotteessaan ajanut linjausta, että FinIP-tutkimuksen kaltainen tutkiminen voisi jatkossa olla edellytys rokotteen ottamiselle rokotusohjelmaan.

(8.7.2010) Rokotusinfo ry: Tiedote: Pneumokokkirokote voi jopa lisätä korvatulehduksia

(5.7.2010) Rokotusinfo ry: Tiedote: Rokotetutkimuksen salailu KHO:een

(16.6.2010) Rokotusinfo ry: Tiedote: Rokotemainonnasta tutkintapyyntö

(10.5.2010/19.5.2010) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pneumokokkirokotehankinta markkinaoikeuteen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteessa kerrotaan, että 1.9. alkavat pneumokokkirokotukset aloitetaan GlaxoSmithKlinen valmistamalla Synflorix-rokotteella, jota käytetään ainakin tammi-helmikuulle 2011. Lyhyt käyttöaika on yllättävä - yleensä rokotteiden tarjouskilpailuissa hankinta kilpailutetaan vähintään vuodeksi tai kahdeksi.

Asiaa selvittäessämme lyhyen ajan syyksi selvisi, että Pfizer Oy on riitauttanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hankintapäätöksen markkinaoikeudessa. Markkinaoikeudesta kerrotaan, että 15.1.2010 tehtyä hankintapäätöstä koskeva hakemus on saapunut markkinaoikeuteen 29.1. ja ratkaisua asiassa odotetaan kesäkuun aikana. Varsinaisesti käytettävä rokote selviää siis myöhemmin.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun aktiivisesti lääkeyhtiörahoitusta hankkivan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja GlaxoSmithKlinen hankkeet ovat johtaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asioiden käsittelyyn oikeudessa. Kesäksi tai kesällä odotetaan ratkaisuja myös THL:n sikainfluenssarokotteen hankintasopimuspaperien julkisuusasiaan ja GlaxoSmithKlinen toimeksiannosta tehtävän pneumokokkirokotetutkimuksen sopimusten ja eettisten arvioiden julkisuusasiaan. Lisäksi markkinaoikeus on vuonna 2008 ratkaissut THL:n ja GlaxoSmithKlinen rokotekauppaa koskevan asian THL:n voitoksi.

Pneumokokkirokotteen kilpailutus on aiemmista rokotehankinnoista poikkeava siinä suhteessa, että hankintaa ei ratkaise suoraan hinta, vaan rokotteen ominaisuudet vaikuttavat tarjouskilpailun lopputulokseen. Tällöin asiantuntijatyönä tehtävillä painotuksilla ja arvioinneilla on vaikutuksensa siihen, mikä rokote hankitaan. Jatkossa tällaisia hankintoja tullee eteen useammin. Mm. markkinaoikeudessa käsittelyn vuoksi ja THL:n sopimusvaraiseen lääkeyhtiörahoitukseen (viime vuonna yli kuusi miljoonaa euroa laskutusta pneumokokkirokotetutkimukseen) vaikutusten vuoksi Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä normimuutos, että rokotehankintojen kilpailutus siirrettäisin THL:stä ministeriöön. Epäselvää on kuitenkin, miten jatkossa asiantuntijavalmistelu hoidettaisiin. Rokotusinfon tiedotteen 20.11.2009 mukaan ratkaisuja eturistiriitoihin kannattaisi etsiä yritysrahoituksen kanavoimisesta muualle kuin viranomaistehtäviä hoitavaan laitokseen.

Päivitys: Markkinaoikeudesta saamiemme asiakirjojen (diaarinro 27/10/JH) mukaan näyttäisi olevan kyse GlaxoSmithKlinen tarjouksen ja rokotteen kelvollisuudesta THL:n kaavailemaan rokotuskäytäntöön tai tarkemmin sanoen tarjouspyyntöön nähden. Paperien perusteella näyttää siltä, että Pfizerin näkemys on, että GlaxoSmithKlinen tarjouspyyntöön antama voittanut tarjous olisi tullut hylätä, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pyysi tarjouksia annostuksella 2+1 ja GlaxoSmithKline tarjosi Synflorix-rokotetta annostuksella 3+1. Kirjeenvaihdon mukaan Synflorix-tarjoukseen oheistetun myyntiluvan mukainen annostus on 3+1 ja suosituksissa on sanottu, että joissakin tapauksissa 2+1 -annostuksella on heikompi vasta-ainemuodostus kuin myyntiluvan mukaisella annostuksella. Pfizer Oy viittaa kirjeenvaihdossa myös GlaxoSmithKlinen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen taloudellisesti merkittävään yhteistyöhön FinIP-tutkimuksen tiimoilta ja siitä seuraaviin motiiveihin suosia GlaxoSmithKlinea - ote Pfizer Oy:n vastaselityksestä (asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy, asianajaja Anna Kuusniemi-Laine):

"THL:ssä vireillä oleva GSK:n Synflorix -tuotetta koskeva FinIP rokotetutkimus on antanut THL:lIe merkittävän, Pfizeria syrjivän intressin valita nimenomaan GSK rokotteen toimittajaksi jopa siinä tilanteessa, jossa GSK:n tarjous ei vastannut tarjouspyyntöä. Mikäli olisi valittu Pfizerin tuote, tämä olisi saattanut vaarantaa FinIP-tutkimuksen onnistumisen, seuraavin perustein:

  • Tutkimusta varten ei olisi enää saatu näyttöä nimenomaan Synflorix rokotteen tehosta sen jälkeen kun valtaosalle lapsista olisi annettu samaan tarkoitukseen Prevenar13 -rokotetta, mikä vähentää olennaisesti tartunnan saamisen mahdollisuutta myös tutkittavaa Synflorix-rokotetta saaneilla lapsilla. Nyt puheena olevien rokotusohjelman mukaisten PCV -rokotusten alkaessa tutkimuksen seuranta jakso on vielä kesken.
  • Lasten vanhempien halukkuus laittaa lapsensa mukaan Synflorix -rokotteen tehokkuutta koskevaan tutkimukseen olisi heikentynyt merkittävästi, kun heillä olisi ollut vaihtoehtona mahdollisuus rokotuttaa lapsensa ohjelmassa olevalla Prevenar13-rokotteella sen sijaan, että osallistuisivat tutkimukseen, jossa kolmasosa lapsista ei saakaan pneumokokkirokotetta.

Rokotetutkimus on arvoltaan varsin merkittävä. Rokotetutkimuksen onnistuminen on tärkeää myös THL: lIe sen johdosta, että sitä kautta on saatavissa THLlle merkittäviä akateemisia meriittejä. Useat THL:n tutkijat osallistuvat Synflorix-rokotetta koskevan tutkimuksen tekemiseen ja tämän jo suoritetun työn tuloksena odotetaan saatavan akateemisesti merkityksellisiä, julkaistavia tuloksia. Rokotusohjelman toteuttaminen tehokkaaksi todetulla Prevenar-rokotteella heikentäisi näiden tulosten merkittävyyttä. THL:llä on siis ollut sisäänrakennettu intressi valita nimenomaan GSK, mikä lienee myötävaikuttanut siihen, ettei tarjouksen puutteellisuutta ole otettu huomioon. Intressi on kuitenkin laadultaan sellainen, että sen ottaminen huomioon hankintapäätöksessä on ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Joka tapauksessa menettely on ollut Pfizeria syrjivää ratkaisun syystä riippumatta."

Päivitys 2: Pfizer Oy:n hakemuksessa, jossa vaaditaan GSK:n tarjouksen hylkäämistä, tuodaan esille, että GlaxoSmithKlinen tarjouksen ja FinIP-rokotetutkimuksen välillä on GlaxoSmithKlinen mukaan yhteys eli hinta on "koplattu" FinIP-rokotetutkimuksen tekemiseen Suomessa. (Ks. koplauksiin liittyen myös Rokotusinfon tiedote 28.9.2008.) Alla oleva teksti löytyy Pfizerin mukaan GlaxoSmithKlinen tarjouksesta:

"The above prices and free doses are justified by GSK strategy to conduct FinIP-trial in Finland"

Pfizerin hakemuksessa asiaa kommentoidaan seuraavasti:

"Tarjous siis viittaa siihen, että tarjoushinnat ovat perusteltuja sen johdosta, että GSK:n strategiaan sisältyy FinIP-tutkimuksen suorittaminen Suomessa. Ilman ko. tutkimusta hinnat olisivat siis ilmeisesti olleet korkeammat. Tästä herää kysymys siitä, minkälaista tukea GSK saa THL:ltä rokotetutkimuksen yhteydessä, kun tällä on hintavaikutusta tarjoukseen."

Pfizer myös pitää hankinnan väliaikaista keskeyttämistä tärkeänä yleisen edun vuoksi viitaten EU:n lääkeviraston EMEA:n (nyk. EMA:n) arviointiraporttiin, jonka mukaan Synflorix-rokotteelle ei voida suositella 2+1 -annostusta, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL olisi käyttämässä ja edelleen sanoen, että EMEA:n mukaan 2 annoksen perussarja olisi arvioinnin mukaan vähemmän vasta-aineita muodostava kuin 3 annoksen perussarja.

Päivitys 3: GlaxoSmithKline vahvistaa lausunnossaan sen, että rokotteen hinnoittelulla GlaxoSmithKlinen toimesta on yhteys rokotetutkimukseen, mutta kiistää saaneensa tukea THL:ltä - lainaus lausunnosta (Juha-Pekka Mutanen ja Eeva Airamaa):

"Yllä mainittu GSK:n tarjoukseen sisältynyt toteamus hinnoista oli THL:lle suunnattu ilmoitus siitä, että GSK:n rokotteiden hinnat saattavat tulevaisuudessa olla korkeammat kuin mitä yhtiö nyt on tarjonnut. Voittaakseen tarjouskilpailun GSK päätti tarjota rokotetta hyvin edulliseen hintaan, sillä GSK:n arvion mukaan pikkulasten vanhempien halukkuus osallistua käynnissä olevaan FinIP-tutkimukseen olisi saattanut vähentyä, jos kansalliseen rokotusohjelmaan ei olisi valittu GSK:n rokotetta. GSK:n lausunto hinnoista ei siten millään tapaa viittaa siihen, että THL olisi myöntänyt GSK:lle jonkinlaista taloudellista tukea rokotetutkimuksen yhteydessä. Se, että GSK edellä mainitusta FinIP-tutkimukseen liittyvästä syystä on tarjonnut rokotetta edulliseen hintaan, ei myöskään tarkoita, että hankintamenettelyssä olisi syrjitty Pfizeria."

Päivitys 19.5.: Apteekkari.fi: Pneumokokkirokotehankinta markkinaoikeudessa (18.5.2010)

(16.5.2010) The One Click Group: Australialaisvanhemmille maksetaan lapsen laittamisesta GlaxoSmithKlinen sikainfluenssarokotetutkimukseen

Uutisen mukaan 200-300 dollarin maksu herättää eettisiä kysymyksiä. Suomessa rokotetutkimuksiin on houkuteltu leffalippujen ja ilmaisen ehkäisyn sekä rahan lisäksi myös jopa satojen eurojen hintaisilla rokotteilla kuten pneumokokkirokotteella.

(15.5.2010) Punnittuja puheenvuoroja (28.10.2009/päivitetty 30.10.2009): Yritysrahoitus vaarantaa rokotusohjelman

(25.4.2010) GlaxoSmithKlinen yhteiskuntasuhdejohtaja (Kauppalehti): "Pari maakuntatunaria pilasi lobbauksen"

Kauppalehdessä haastatellun, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle THL:lle viime vuonna kuusi miljoona euroa maksaneen rokotevalmistajan, GlaxoSmithKlinen yhteiskuntasuhdejohtaja harmittelee sitä, että pari maakuntasarjan tunaria pilasi lobbarien ammattikunnan maineen. Kauppalehden mukaan tunareilla tarkoitetaan Nova Groupin johtajia. Uutisen mukaan asia on harmillinen, koska kansanedustajat ovat nyt paniikissa, eivätkä uskalla seurustella lobbareiden kanssa normaaliin tapaan. GlaxoSmithKlinen johtaja ehdottaa lobbareiden maineen palauttamiseen lobbarirekisterin käyttöönottoa - lobbarirekisterin tiedot olisivat julkisia. Uutisen mukaan esim. GlaxoSmithKline pitää jo nyt kirjaa lobbareidensa tapaamisista ja keskustelunaiheista, ja GSK:n johtaja ehdottaa, että poliitikot voisivat pitää vastaavaa kirjanpitoa, koska se helpottaisi asioiden muistamista. GSK:n johtajan mukaan kaikkia roistoja ei koskaan saada ruotuun, mutta rehelliset lobbarit hyötyisivät selvistä pelisäännöistä, joiden avulla kansanedustajat tuntisivat olonsa mukavammaksi lobbarien kanssa seurustellessaan.

Web-toimittajan kommentti: GlaxoSmithKlinen toive läpinäkyvyydestä ei ulotu yrityksen ratkaisuihin sen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välisiä liikesuhteita koskien. Viime vuonna GlaxoSmithKline solmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa sopimuksen FinIP-rokotetutkimuksen (pneumokokkirokote) rahoituksesta (viime vuonna sopimukseen liittyen GSK on maksanut n. 6 miljoonaa euroa THL:lle), ja noin kaksi viikkoa sen jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli keskeisessä roolissa päätöksessä, jonka perusteella GlaxoSmithKlinelta tilattiin 37 miljoonan arvoiset sikainfluenssarokotteet ilman tarjouskilpailua. GlaxoSmithKline katsoo molempien sopimusten ja rokotetutkimuksen eettisten arviointien olevan yrityksen liikesalaisuuksia. Helsingin hallinto-oikeudelta odotetaan ennen kesää ratkaisua kysymykseen, onko sopimuksissa GlaxoSmithKlinen tahdon vuoksi salassapidetyissä osissa julkista tietoa. Erityisesti rokotetutkimuksen eettisten arviointien salaaminen on hyvin epätavallista, ja vielä erikoisempaa, kun huomioidaan, että kyseistä tutkimusta tehdään kunnallisissa lastenneuvoloissa.

(23.4.2010/24.4.2010) THL: Pneumokokkirokote tulee kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa

Tiedotteen mukaan 1.6.2010 ja sen jälkeen syntyneet lapset voivat saada pneumokkkirokotteen maksutta neuvoloista syyskuusta 2010 alkaen. Muutos perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen, jota koskien on julkaistu myös sosiaali- ja terveysministeriön tiedote, jonka mukaan asetus astuu voimaan 1.9.2010.

(13.4.2010) Medical News Today: Pneumokokkirokotusten käyttöönotto muutti bakteerien esiintymistä

Uutisessa viitataan kahteen tuoreeseen tutkimukseen, joiden mukaan pneumokkirokotteen käyttöönoton myötä pneumokokkibakteerien esiintyminen muuttui. Toisen tutkimuksen mukaan rokotteen sisältämien bakteerikantojen vähetessä muiden bakteerikantojen aiheuttamat pneumokokki-infektiot lisääntyivät. Vakavien infektioiden kokonaismäärä pysyi uutisen mukaan samana. Toisessa tutkimuksessa taas havaittiin antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen lisääntymistä rokotusten myötä. Suomessa parhaillaan käynnissä olevassa lääkeyhtiön rahoittamassa ja kunnallisissa lastenneuvoloissa tehtävässä FinIP -rokotetutkimuksessa on tarkoitus tutkia mm. samantyyppisiä asioita kuin näissä tutkimuksissa.

(8.4.2010/9.4.2010) DNA India: HPV-rokotusohjelma keskeytetty neljän tytön kuoleman jälkeen

Uutisen mukaan keskeyttäväksi määrätty rokotusohjelma oli osa kahden vuoden tutkimusta. Ohjelma keskeytettiin, kun 120 tyttöä sai haittoja ja neljä kuoli rokotusten jälkeen. Uutisen mukaan rokote on hyväksytty vähäisin tutkimuksin - lapsilla käytettäväksi rokote on hyväksytty vain 110 tytöllä tehdyn tutkimuksen jälkeen niin, että seuranta-aika oli kuukauden ja seurannassakin tutkittiin vain immuunivastetta. Uutisessa haastatellun Brinda Karatin mukaan tieteen logiikkaa ja eettisiä normistoja on rikottu rokotteen tutkimuksissa.

Web-toimittajan kommentti: Suomessa mm. Tampereen yliopisto on tehnyt rokotetutkimusta molempien HPV-rokotevalmistajien lukuun, ja myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on ollut mukana HPV-tutkimukseen myötävaikuttamassa. Merkityksellinen osa HPV-rokotteen hyväksyntätutkimuksia on tehty Suomessa. Suomalainen laillisuusvalvoja on nähnyt ongelmia Suomessa tehdyssä HPV-rokotetutkimuksessa - tutkimuksessa ei ole esim. pyydetty lain vaatimalla tavalla suostumusta molemmilta tutkimuksen koehenkilöksi pyydetyn lapsen vanhemmilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Tampereen yliopistolle osoitettu eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen moittiva ratkaisu on luettavissa Eduskunnan verkkosivuilla. Rokotusinfo ry jakaa huolen rokotetutkimuksiin liittyvistä ongelmista ja on lähestynyt asiassa EU:n lääkevalvontaviranomaisia, koska ongelmia esiintyy myös esim. GlaxoSmithKlinen rahoittamassa kunnallisissa lastenneuvoloissa tehtävässä pneumokokkirokotetutkimuksessa, jossa ei edelleenkään kaksista moitteista huolimatta pyydetä molempien vanhempien suostumusta lapsella tehtävään tutkimukseen.

Päivitys 9.4.: Times of India: HPV-rokotekokeilujen hyllyttäminen oli vain varotoimi eikä vahvistus sille, että rokote olisi aiheuttanut haittoja tai kuolemia joissakin, kertovat viranomaiset. Intian lääketutkimusneuvoston johtaja Tri Katoch kertoo olevansa varma, että kuolemat eivät johdu rokotteesta. Katoch kertoo keskeyttäneensä tutkimukset, koska halusi osoittaa yleisölle, että kuolemat ja haitat rokotteeseen yhdistävät väitteet ovat virheellisiä. Katochin mukaan "aktivistit" ovat yhdistäneet kuolemat rokotteeseen, mutta todellisuudessa yhteyttä ei ole. Katochin mukaan myöskään mitään haittaraportteja ei ole. Katoch sanoo, että rokotuksia ei jatketa, ennen kuin asia on selvitetty. Katochin mukaan riippumattoman komitean tulee selvittää asia. Katoch haluaa myös osoittaa yleisölle, että eettisiä ohjeistoja on noudatettu.

(1.3./4.3.2010) YLE Keski-Pohjanmaa: Rokotusväsymys näkyy tutkimusklinikalla

Uutisen mukaan sikainfluenssakohu on vähentänyt kiinnostusta rokotetutkimuksia kohtaan Kokkolassa. Siellä on menossa tutkimus lintuinfluenssa- ja pneumokokkirokotteiden tehosta lapsilla ja nuorilla. Samasta tutkimuksesta uutisoi myös YLE Oulu.

(11.2.2010) YLE Oulu: Pneumokokkirokote neuvoloihin loppuvuodesta

YLE:n mukaan noin 5000 lasta Pohjois-Suomesta on mukana pneumokokkirokotteen tehoa selvittävässä tutkimuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää myös, estääkö rokote muidenkin kuin rokotettujen sairastumista. Tutkimus on aloitettu kesällä 2009 ja siitä odotetaan lopullisia tuloksia vuonna 2012.

Neuvoloiden rokotusohjelmaan pneumokokkirokote on tulossa jo loppuvuodesta. Rokote annetaan 3, 5 ja 12 kk:n ikäisille vauvoille. Rokotteen odotetaan vähentävän pneumokokkibakteerin aiheuttamia aivokalvontulehduksia ja verenmyrkytyksiä sekä välikorvantulehduksia ja keuhkokuumetta.

(28.1.2010) Ilkka: Pneumokokkirokotuksia pikkulapsille ensi syksynä

Ilkan mukaan pneumokokkirokote ollaan liittämässä asetuksella kansalliseen rokotusohjelmaan. Rahat rokotuksiin on saatu valtion lisäbudjetissa ja pikkulasten pneumokokkirokotukset voidaan THL:n mukaan käynnistää ensi syksynä.

Pneumokokin pääasiallisina kantajina pidetään pieniä lapsia, joten rokotusten laajentaminen vanhempiin lapsiin tai aikuisiin ei lisäisi oleellisesti rokotteen hyötyjä. Maailmanlaajuisesti pneumokokki on merkittävin lasten kuolleisuutta aiheuttava bakteeri. Suomessa sen arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 10 000 keuhkokuumetta, 700 verenmyrkytystä ja 50 aivokalvotulehdusta.

Linkit